Viestintäministeri Suvi Lindén mielestä viime viikolla (1.10.) julkaistu kansainvälinen laajakaistatutkimus ei anna kokonaisvaltaista kuvaa suomalaisesta laajakaistainfrasruktuurista. Kyseisessä tutkimuksessa Suomi oli pudonnut 21. sijalle laajakaistan laatu- ja levinneisyysvertailussa.
- Laajakaistakehityksen mittareita ja mittaustapoja on monia. Tästä tutkimuksesta on syytä huomata erityisesti, että se keskittyy ainoastaan kiinteisiin yhteyksiin, kun taas Suomessa langattoman laajakaistan suosio on suuri, Lindén huomauttaa.
Viestintäministeri käsitteli aihetta laajakaistatukilain lähetekeskustelussa eduskunnassa 6. lokakuuta.
Suomessa langattoman mobiililaajakaistan osuus on yli 30 prosenttia kaikista laajakaistaliittymistä. Osuus on voimakkaassa kasvussa. Yhden tai useamman megan laajakaistanopeuksia tarjotaan langattomasti kolmannen sukupolven (3G) matkaviestinverkkojen sekä ns. 450-verkon kautta.
450-verkko kattaa jo nyt lähes koko maan. Myös 3G-rakentaminen etenee vauhdilla ja verkot tulevat lähivuosina olemaan yhtä kattavia kuin nykyiset GSM-verkot.
Nykyisin enemmistö suomalaisista on valinnut käyttöönsä juuri yhden megan yhteyden, vaikka nopeampiakin vaihtoehtoja on tarjolla etenkin suurimmissa kaupungeissa. Syynä on se, että kuluttajien kannalta mielenkiintoisia sisältöpalveluja ei ole riittävästi.
Langattomien laajakaistayhteyksien nopeuksia kasvattavat entisestään tulevat neljännen sukupolven matkaviestintekniikat (4G). Hallitus päätti sallia viime keväänä GSM 1800-alueen LTE-käytön. Toiminnan aloittaminen on mahdollista heti, kun teleyritykset ovat siihen valmiit.
Hallituksen esitys uudeksi laajakaistatukilaiksi mahdollistaa laajakaistan myös sellaisille alueille, jotka eivät ole kaupallisesti kiinnostavia.
Tavoitteena on, että huippunopeat laajakaistaverkot tulevat kaikkien suomalaisten saataville vuoteen 2015 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa pääsääntöisesti valokuituyhteyksiä ainakin runkoyhteyksissä.
- On kuitenkin hyvä muistaa, että valokuituiset runkoyhteydet mahdollistavat loppukäyttäjälle aikaisempaa nopeammat yhteydet myös muilla tekniikoilla. Kaikkien ei tarvitse haluta valokuitua kotiin. On periaatteellisestikin tärkeää, että käyttäjä voi myös jatkossa valita itselleen mieluisimman liittymätyypin, Lindén toteaa.
Lisätietoja:erityisavustaja Anna Anttinen, puh. (09) 160 28324
