Viestintäministeri Suvi Lindénin mukaan keskustelu Yleisradion roolista on oikea-aikaista ja oikeaan osuvaa. Vastakkainasettelun sijaan Lindénistä on kuitenkin tärkeää löytää selkeä työnjako ja tasapaino julkisen ja kaupallisen median välille.
- Suomalaisen mediasisällön kehittämiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi uudessa mediaympäristössä on Yleisradion ja yksityisen sektorin toimittava rinnakkain, ei toisiaan vastaan, Lindén toteaa.
Lindén puhui aiheesta Media ja Message -tapahtumassa Naantalissa 6. elokuuta.
- Mediamaailman monikanavaisuuden myötä korostuvat jakelutien sijasta sisällöt. Yleisradion osalta tämä tarkoittaa sitä, että sen tarjoamat sisällöt ovat tulevaisuudessa vielä suuremmassa määrin suomalaisten katsottavissa monen eri kanavan kautta. Myös maksajien tulisi ymmärtää että rahoituksen kohde on nimenomaan Yleisradion sisältötuotanto, Lindén huomauttaa.
Monikanavaisuus oli myös lähtökohta, kun parlamentaarinen työryhmä laati Lindénin toimeksiannosta ehdotustaan Yleisradion julkisen palvelun tehtävästä ja sen rahoittamismallista.
Yleisradion roolia on Lindénin mukaan tarkasteltava kokonaisuutena, ei yksittäisenä rahoitusasiana.
- Kun maksu ja Yle sidotaan nykyistä tiukemmin yhteen, herää keskustelu juuri Ylen tuottaman sisällön, niin sanotun julkisen palvelun, laajuudesta, tarpeellisuudesta ja roolista suhteessa kaupallisesti tuotettuihin sisältöihin. Toivon, että sekä Yleisradion rahoituksen että hallintomallin uudistus voisivat edetä samana pakettina, Lindén sanoo.
Tänä vuonna televisiomainonta on supistunut 13 prosenttia ja koko mediamainonta vajaat 20 prosenttia.
- Taloudellinen taantuma ei ole ainoa tekijä, joka tällä hetkellä ravistelee perinteisiä mediataloja. Laajakaistaverkkojen ja päätelaitteiden nopea kehitys, Googlen tapaiset uudet toimijat ylikansallisine liiketoimintamalleineen ja erilaiset sosiaalisen median ilmiöt hämmentävät lehtitaloja kenties enemmän kuin talouden ylä- ja alamäet.
Vaikka lehdistön tilanne Yhdysvalloissa huolestuttaa suomalaisiakin mediataloja, tulisi Suomessa Lindénin mukaan seurata myös sitä, millaisia ratkaisuja Yhdysvaltain markkinoilla tehdään.
- Televisiomainonnan liikevaihtoa eivät digitalisoinnin mukanaan tuomat kanavien määrän kasvu ja katsojakunnan sirpaloituminen ole ainakaan toistaiseksi romahduttaneet Suomessa, kuten on tapahtunut Britanniassa.
Lindén muistuttaa, ettei televisioverkkojen digitalisointi ollut mikään päätepiste, vaan ainoastaan yksi osa uusien televerkkojen kehityksessä.
- Kilpailevien laajakaistaverkkojen kehittyessä internetin voima haastaa perinteisen toiminnan ja toimijat myös televisioalalla. Uuden sukupolven digibokseissa on internet-yhteys, eikä tätä teknistä mahdollisuutta varmasti jätetä käyttämättä, Lindén huomauttaa.
Lisätietoja
erityisavustaja Anna Anttinen, puh. (09) 160 28324
