Takaisin

LINTU-ohjelmasta uutta tutkimustietoa liikenneturvallisuudesta

LINTU-ohjelmasta uutta tutkimustietoa liikenneturvallisuudesta

Tiedote 02.06.2004 11.05 fi

Liikenneturvallisuuden LINTU-tutkimusohjelman ensimmäiset tulokset ovat valmistuneet. Tutkimuksia esiteltiin Helsingissä 2. kesäkuuta pidetyssä seminaarissa.

Ohjelman tavoitteina on mm. tuottaa tietoa uuden liikenneturvallisuussuunnitelman laadintaan vuosille 2006-2010. Lisäksi ohjelmalla yhtenäistetään aikaisemmin varsin hajanaista ja monen toimijan tutkimustyötä.

Kolmivuotista, vuonna 2005 päättyvää ohjelmaa rahoittavat liikenne- ja viestintäministeriö, Tiehallinto ja Ajoneuvohallintokeskus. Myös Liikenneturva osallistuu ohjelmaan. Eri organisaatioiden yhteistyöllä liikenneturvallisuustutkimukseen on saatu tehokkuutta ja päällekkäistä tutkimista on pystytty vähentämään.

Valmiita ja seminaarissa julkistettuja tutkimuksia on kuusi. Ne käsittelevät ikääntyneitä kuljettajia, kuljettajien oppimista, liikenteen valvontaa, tiehankkeita liikenneturvallisuuden näkökulmasta ja kuntien liikenneturvallisuustavoitteita.

Tähän mennessä käynnistyneitä tutkimuksia liikenneturvallisuuden eri sektoreilta on kaikkiaan 18. Tutkimusten kokonaisrahoitus on 300 000 - 400 000 euroa vuodessa. Ennen ohjelman loppumista tarkoitus on käynnistää vielä 5-10 uutta tutkimusta.

Ikäkuljettajien koulutuksen vaikutuksia selvitettiin

Uusista kuljettajatutkimuksista esimerkiksi voidaan ottaa selvitys ikääntyvän väestön ajotaidon ylläpidosta. Yhä useammalla ikääntyneellä on ajokortti, ja heidän osuutensa liikenteessä lisääntyy. Koska ajokyky heikkenee vuosien karttuessa, on ikääntyville kuljettajille järjestetty erilaisia jatkokoulutustilaisuuksia ja kursseja. Näiden hyödyistä ei kuitenkaan ole ollut varmaa tietoa.

Koulutusajon vaikutusta tutkittiin vertaamalla koehenkilöiden onnettomuuksia, rikkomuksia ja ajotapoja. Lisäksi tarkasteltiin koulutusajoon halukkaiden ja ei-halukkaiden kuljettajien eroja sekä liikenneopettajien kuljettajille tekemiä turvallisuusarvioita.

Koulutusajolla tai ajokertojen määrällä ei ollut vaikutusta kuljettajien onnettomuuksiin, rikkomuksiin, ajokäyttäytymiseen tai sen muutoksiin. Suurin osa koulutusajon ajaneista ja palautteen saaneista kuljettajista kuitenkin itse arvioi koulutuksen vaikuttaneen heidän ajamiseensa.

Liikenneopettajien arviot ennustivat oikeansuuntaisesti mieskuljettajille seuraavien viiden vuoden aikana sattuneita onnettomuuksia. Tämä osoittaa, että opettajat pystyivät arvioimaan ajamista oikein, mutta heidän antamansa palaute ei toisaalta vaikuttanut. Tutkimuksen harvalukuisilla naisilla ennuste ei toteutunut, mikä saattaa viitata arvioinnin vinoutumaan tai palautteen parempaan huomioon ottamiseen.

Bussiliikenteen turvallisuudesta kaksi tutkimusta

Bussiliikenteen turvallisuudesta on tehty kaksi tutkimusta. Toisessa kysyttiin kuljettajien näkemyksiä, toisessa tutkittiin onnettomuusraportteja. Bussiliikenteen turvallisuustekijöitä käsittelevä kysely tehtiin 417 bussinkuljettajalle. Toisessa selvityksessä tarkasteltiin 103 tutkintaselostusta kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, joissa linja-auto on ollut osallisena.

Vuosittain bussi on osallisena keskimäärin 141:ssa loukkaantumiseen ja 16:ssa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Henkilöautoilijan henkilövahinkoriski on lähes kuusinkertainen bussissa matkustamiseen verrattuna. Ajoneuvokilometreihin suhteutettuna bussin henkilövahinkoriski on kuitenkin 1,6-kertainen henkilöautoon verrattuna.

Tutkituissa onnettomuuksissa kaksi matkustajaa olisi pelastunut kuolemalta turvavöitä käyttämällä. Näköyhteys bussin oville ja parempi ovitekniikka olisi pelastanut kolme kuolonuhria. Onnettomuustyypeistä suistuminen on bussimatkustajien kannalta vaarallisin.

Kyselyn perusteella kuljettajat kokevat olevansa tärkein lenkki liikenneturvallisuuden ketjussa. Kuljettajien koulutusta on kehitettävä ja siinä on korostettava tilanteiden ennakointia. Kuljettajien soveltuvuutta tulee testata, huolehtia työterveydestä sekä käyttää ajossa vain säännöllisesti ajavia kuljettajia.

Liikennekulttuuria on kehitettävä, ja bussiliikenteen sujuvuutta esimerkiksi kaupunkiolosuhteissa parannettava. Liikenneympäristössä eniten parannettavaa on kuljettajien mielestä talvihoidossa ja pysäkkien kunnossapidossa.

Talviolosuhteet opettavat

Kuljettajien oppimiskokemuksia kartoittavan tutkimuksen mukaan talviliukkaat koulivat ajajia käyttämään oppimistilaisuuksia hyväkseen ja vähentävät liikennevahinkojen riskiä pitkälle kesään.

Tutkimuksessa kartoitettiin uusien ja kokeneempien kuljettajien oppimiskokemuksia kesällä ja talvella. Nuorilla kuljettajilla oli sekä oppimiskokemuksia että opettavia tapahtumia runsaasti, mutta oppimisen muutos kelien vaikeutuessa on kokeneilla voimakkaampi. Nuorilla kelien vaikeutuminen opettaa ajoneuvon käsittelyä, kokeneilla oppimisen lisäys sisältää myös liikenteen ja olosuhteiden havainnointia ja arviointia.

Tutkimuksessa ehdotetaan kuljettajaopetuksen jakamista kahtia, kesä- ja talvijaksoon, joista jälkimmäiseen sisältyisi myös nykyinen kakkosvaihe. Talvijakson painopiste olisi oppia hyödyntämään todellisessa liikenteessä talven tarjoamat oppimismahdollisuudet.

Lisätietoja

yli-insinööri Juha Valtonen, liikenne- ja viestintäministeriö, puh. (09) 160 28615
LINTU-ohjelman koordinaattori Annu Korhonen, puh. (09) 720 64264

Tutkimukset ovat pdf-muodossa LINTU-ohjelman Internet-sivuilla www.lintu.info