Takaisin

Lisääntyvä konttiliikenne vaatii hyvät satamayhteydet

Lisääntyvä konttiliikenne vaatii hyvät satamayhteydet

Tiedote 11.07.2005 14.02 fi

Suuryksikkökuljetusten tavaramäärä Suomen ja ulkomaiden välisessä meriliikenteessä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut 12,8 miljoonasta tonnista 23,5 miljoonaan tonniin.

Erityisesti konttien käyttö lisääntyy edelleen ulkomaankaupan kuljetuksissa. Kasvun odotetaan jatkuvan edelleen.

Kasvava suuryksiköiden kuljetus edellyttää hyviä liikenneyhteyksiä niin radoilla, teillä kuin merelläkin.

Satamien kautta tehtäviä suuryksikkökuljetuksia sekä niihin liittyviä kotimaan tie- ja rautatiekuljetuksia ovat selvittäneet Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksella ja Tampereen teknillisellä yliopistolla teetetty tutkimus ilmestyi heinäkuun alussa.

Tavarankuljetuksen suuryksiköitä ovat kontit, vaihtokorit ja puoliperävaunut. Suuryksiköiksi katsotaan lisäksi myös rautatievaunut, kuorma-autot ja ajoneuvoyhdistelmät silloin, kun niitä kuljetetaan muilla kuljetusvälineillä.

Nykyiset liikenneväylät merellä ja maalla ovat yleisellä tasolla riittävät kasvaville suuryksikkökuljetuksille, mutta liikenneväylien palvelutason ylläpito on erittäin tärkeää. Tutkimuksessa tuli esiin yksittäisiä kehittämiskohteita, ja väylävirastot käyttävätkin selvityksen tuloksia liikenneyhteyksien suunnittelussa.

Satamayhteyksien toimivuus tärkeää

Vesikuljetus on ylivoimaisesti tärkein kuljetusmuoto Suomen ulkomaankaupassa. Viennin tonnimäärästä 90 prosenttia ja tuontikuljetuksista runsaat 70 prosenttia on vesikuljetuksia.

Meriväylät ovat suuryksikköliikenteen kannalta hyvässä kunnossa ja kulkusyvyydeltään enimmäkseen riittävät. Meriväylien kehittämistarpeet sisältyvät voimassa olevaan väyläohjelmaan. Muuten meriväylät eivät lähitulevaisuudessa todennäköisesti rajoita suuryksikkökuljetusten kehittämistä.

Meriväylien syvyydeksi riittää 10 metriä Itämerellä tapahtuviin suuryksikkökuljetuksiin ainakin lähitulevaisuudessa. Kun kysymyksessä ovat Kaukoidän ja Amerikan kuljetukset, tarvitsevat niillä käytettävät suuremmat alukset syvempiä väyliä.

Rautateillä on merkittävä rooli säännöllisten ja suurten tavaravirtojen kuljettamisessa satamiin. Tämä edellyttää päärataverkon ja keskeisten ratapihojen palvelutason ylläpitoa ja akselipainojen nostamista 25 tonniin riittävin kehittämistoimin. Kokojunaliikenteen, suuryksiköiden kuljettamisen ja käsittelyn sekä yhdistettyjen kuljetusten kehittäminen edistävät myös ulkomaankaupan rautatiekuljetuksia.

Kasvava kuljetusfrekvenssi ja pienenevät toimituserät suosivat myös satamiin liittyvissä ketjuissa tiekuljetuksia niiden joustavuuden vuoksi. Tieverkkoa on kehitettävä siten, että kuljetusten sujuvuus ja kuljetusajat ovat ennakoitavissa myös satamien lähiteillä. Toimivien ja turvallisten suuryksikkökuljetusten kannalta on myös oleellista, että päätieverkon palvelutasoa pidetään yllä.

Tieverkon kehittämiskohteiksi katsotaan esimerkiksi Kehä III pääkaupunkiseudulla, Kotkassa Mussalon sataman tieyhteydet sekä Turussa Suikkilantien nelikaistaistaminen ja liittymien parantaminen. Vastaavia tarpeita on useimmissa muissakin satamissa.

Suuryksikköliikenne on keskittynyt muutamiin satamiin. Viisi suurinta ovat Helsinki, Turku, Kotka, Naantali ja Hanko. Niiden osuus kaikista Suomen ja ulkomaiden välisistä suuryksikkökuljetuksista on 80 prosenttia.

Nykyistä suurempaa keskittymistä ei tutkimusraportin mukaan ole kuitenkaan odotettavissa, koska suuryksikköliikenteen osuus on kasvussa monissa satamissa.

Trailereista 45 jalan kontteihin?

Yhä useammat tavaralajit siirtyvät suuryksikkökuljetuksiin, koska niiden käsittely on satamissa tehokasta ja siinä voidaan hyvin hyödyntää teknologiaa.

Suomen ulkomaankaupassa kuorma-autot ja ajoneuvoyhdistelmät soveltuvat parhaiten esimerkiksi Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen, jossa lastinkäsittely on nopeaa. Suomen ja Saksan välillä taas käytetyin suuryksikkö on puoliperävaunu eli traileri ilman vetoautoa.

Merikontteja käytetään ennen kaikkea Euroopan ulkopuolelle suuntautuvassa kaupassa. Koska Suomen ulkomaankaupasta suurin osa käydään Euroopan maiden kanssa, hoidetaan suuri osa näistä kuljetuksista trailereilla.

Tutkimuksessa kuitenkin huomautetaan, että eräiden näkemysten mukaan siirtyminen puoliperävaunuista kontteihin on jo alkanut. Isommat 45 jalan kontit valtaavat alaa siksi, että Euroopan tieliikenteen ongelmat kuten ruuhkat, päästöt ja ajokiellot ohjaavat kuljetuksia teiltä radoille.

Ulkomaankaupan suuryksikkökuljetusten liikenneyhteydet. Tutkimusraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 52/2005. Myynti Edita Oyj, puh. 0204 5005.


Lisätietoja

erikoistutkija Tapio Karvonen,
Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus,
puh. (02) 281 3331