Takaisin

Liukastumisten ennaltaehkäisy säästäisi kymmenkertaisesti sairaanhoitokuluissa

Liukastumisten ennaltaehkäisy säästäisi kymmenkertaisesti sairaanhoitokuluissa

Tiedote 05.10.2006 10.54 fi

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän mukaan liukastumistapaturmien ennaltaehkäisy säästäisi yhteiskunnan varoja kymmenkertaisesti. On arvioitu, että yhden euron sijoittaminen tapaturmien ennaltaehkäisyyn toisi 10 euron säästöt tapaturmien aiheuttamiin sairaanhoitokuluihin.

Liukastumisonnettomuuksia voitaisiin vähentää, jos esimerkiksi kävelyteiden hoito ja valaistus olisivat parempia. Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapitoon täytyisi saada valtakunnallisesti yhtenäiset ohjeet.

Tähän päätyi jalankulun turvallisuutta pohtinut liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä, jonka mietintö on lähetetty lausuntokierrokselle. Liukastumisonnettomuudet aiheuttavat vuosittain yhteiskunnalle kaikkineen noin 420 miljoonan euron kulut, joista sairaanhoito- ja työpanoskustannuksia on vajaat 150 miljoonaa euroa.

Jalankulkijoiden liukastumis- ja kaatumistapaturmia tapahtuu vuosittain lähes 50 000. Määrä on kasvanut merkittävästi vuosien 1980 ja 2000 välillä. Onnettomuuksia tapahtuu eniten työikäisille naisille, mutta vakavimpia seuraukset ovat ikääntyneille. Ikääntyneiden hoitokustannuksia kasvattavat lonkkamurtumat, joista yli puolet sattuu yli 70-vuotiaille.

Työryhmä pitää tärkeänä, että kaatumisonnettomuuksien tilastointia kehitetään, jotta tapaturmien syyt, vakavuus ja kustannukset voitaisiin selvittää nykyistä tarkemmin.

Jalankulun ongelmia ovat katujen ja teiden liukkaus, epätasaisuus, pimeys ja esteet. Ongelmat eivät koske vain ikäihmisiä, vaan myös nuoremmat ja liikkuvat ihmiset kokevat kävelyteiden huonon ylläpidon pelottavaksi. Työryhmä katsookin, että kevyen liikenteen väylien kunnossapito olisi otettava huomioon kuntien kaavoituksessa, liikennejärjestelmien suunnittelussa, tonttien luovutuksessa ja rakennusluvissa.

Taajamien nopeusrajoitusten alentaminen ja liikenteen rauhoittaminen rakenteellisin ratkaisuin on parantanut jalankulkijoiden turvallisuutta 1990-luvun alusta lähtien. Onnettomuustilastot ovat kehittyneet hyvään suuntaan, mutta siitä huolimatta jalankulkijat tuntevat olonsa liikenteessä aiempaa turvattomammiksi.

Turvattomuuden tunteen lisääntymisen syynä saattaa olla se, että jalankulkijat kokevat autoilijoiden noudattavan huonosti suojatiesäännöksiä ja ottavan muutenkin sekä jalankulkijat että pyöräilijät huonosti huomioon.

Jalankulun sosiaalista turvallisuutta ei ole juuri tutkittu Suomessa. Työryhmä pitää tutkimusta aiheellisena, koska erityisesti kaupunkiseuduilla kansalaisten kokema turvattomuuden tunne ja yksin liikkumisen pelko ovat sisäasiainministeriön teettämän poliisibarometrin mukaan kasvaneet jonkin verran.



Lisätietoja

ylitarkastaja Katariina Myllärniemi, puh. (09) 160 28759 tai 040 545 0901
liikenneneuvos Matti Roine, puh. (09) 160 28568 tai 040 823 2109