Takaisin

LVM 120 vuotta - Haussa merenkulun mahdollisimman suuri tehokkuus

LVM 120 vuotta - Haussa merenkulun mahdollisimman suuri tehokkuus

Uutinen 20.12.2012 11.13 fi sv

Merenkulku on välttämätöntä Suomelle. Valmisteilla olevaan meriliikennestrategiaan kootaan kokonaisvaltainen näkemys siitä, miten merenkulku jatkossa palvelee parhaiten koko maata. Valmistelun toisen vetäjän hallitusneuvos Lolan Erikssonin mukaan eri tahot ovat innostuneesti mukana strategiatyössä.

- Syksyn pohjalta voi sanoa, että prosessi on erittäin hyvä. Työtä tehdään aidosti eri ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa, Eriksson kuvaa viime kesäkuussa alkanutta valmistelua. Työryhmä jatkaa vuoden 2013 loppuun.
Hallinnossa on siirrytty liikennejärjestelmäajatteluun, eikä liikennemuotoisia yksiköitä enää ole. Meriliikennestrategian tekeminen pohjautuu liikennepoliittiseen selontekoon ja on osa uutta kokonaisajattelua. Merenkulkua tarkastellaan laajasti talouden, elinkeinoelämän, työllisyyden, ympäristönormien ja turvallisuuden valossa.
- Liikennehallintoa on myllerretty paljon viime vuosina, ja strategiaprosessi on tässä vaiheessa erittäin tervetullut koko liikennehallinnon alalla, Eriksson sanoo.
- Työssä on keskeisesti mukana myös muita ministeriöitä. Kun ajatellaan vaikka uutta teknologiaa ja laivojen vaihtoehtoisia polttoaineita, ne ovat kiinteästi Työ- ja elinkeinoministeriön osaamisaluetta. Oikeastaan teemme koko valtionhallinnon strategiaa siitä, miten merenkulku voi palvella Oy Suomi Ab:tä.

Ympäristöasiat nyt arkipäivää

Erikssonin mukaan kokonaisvaltaiselle näkemykselle on tarvetta, koska merenkulku on avainala koko yhteiskunnalle. Esimerkiksi Suomen viennistä noin 90 prosenttia ja tuonnista noin 70 prosenttia hoidetaan meritse.
- Merenkulussa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Ympäristöasiat ja -vaatimukset ovat nousseet vahvasti esille, ja samaan aikaan maailmantalouden vaikeudet ovat heijastuneet Suomen elinkeinorakenteeseen ja kuljetustarpeisiin, Eriksson sanoo.
Strategiassa on tarkoitus hahmottaa merenkulun tulevaisuuden toimintalinjat. Yhtenä osana meriliikennestrategiaa Tampereen teknillinen yliopisto laatii skenaariotarkastelun, joka valmistuu vuoden 2013 alussa. Tarkastelussa ovat mukana niin globaalit muuttujat kuin Suomen lähialue.
- Skenaarion avulla pyrimme saamaan esille asiat, jotka vaikuttavat vahvasti merikuljetuksiin. Samalla analysoimme, mihin niistä me voimme itse vaikuttaa ja mihin taas emme, Eriksson kuvaa työtä.

Tavoitteena laaja yhteistyö

Meriliikennestrategian yhtenä tavoitteena on saada Suomen eri tahot puhaltamaan yhteen hiileen merenkulkuun ja sen reunaehtoihin sekä meriklusteriin liittyen.
- Jokainen toimija voi omalta osaltaan osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen. Käytännön tapauksina voidaan miettiä, miten varustamot voisivat mahdollisimman hyvin siirtyä uusia polttoaineita käyttäviin laivoihin ja millaisia rahtaussopimuksia jatkossa tehdään, Eriksson antaa esimerkkejä.
- Kysymys on siitä, saadaanko tässä luotua win-win-tilanteita. Meillä on nyt hyvä mahdollisuus keskustella näistä asioista yhdessä.
Yhteisestä ja kokonaisvaltaisesta merenkulkunäkemyksestä on hyötyä Suomen ajaessa etujaan kansainvälisillä areenoilla. Erikssonin mukaan Suomea kuunnellaan maailmalla, koska maalla on perusteltuja näkemyksiä ja erityisosaamista muun muassa talvimerenkulussa.


Tietolaatikko: Venäjä mukana Itämeri-työssä
- Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on tärkein merenkulun sääntelyyn vaikuttava organisaatio. Aluksiin liittyvät määräykset linjataan IMOssa. Myös EU vaikuttaa merenkulkuun.
- Itämeren rantavaltiot tekevät yhteistyötä Itämeren suojelusopimuksen ja -komission HELCOMin puitteissa. Yhteistyö on alkanut jo 1970-luvulla.
- Rantavaltioiden yhteistyön merkitystä korostaa se, että Venäjä on siinä mukana tasaveroisena muiden valtioiden kanssa. EU:llakin on oma Itämeri-strategiansa, mutta unioniin kuulumaton Venäjä jää sen ulkopuolelle.
- Itämeren turvallisena pitäminen on Suomelle tärkeää, sillä Itämeren merikuljetukset kasvavat muuta Eurooppaa enemmän. Se lisää myös vakavien onnettomuuksien riskiä.

Tekstin on kirjoittanut toimittaja Hasse Härkönen.