Takaisin

LVM 120 vuotta - Markkinatalous löi läpi viestinnässä

LVM 120 vuotta - Markkinatalous löi läpi viestinnässä

Uutinen 06.02.2012 09.45 fi sv

Viestinnässä on tapahtunut suuri teknologinen ja kaupallinen murros 1990-luvulta lähtien. Ylijohtaja Juhapekka Ristolan mukaan jatkossa haasteena on se, miten globalisoituvan viestinnän sääntely onnistuu halutulla tavalla.

- Meille ja koko EU:lle on ongelmallista se, että sääntelyn kohteet ovat muuttuneet. Ennen viestintäalan toimijat olivat paikallisia ja alueellisia, nyt kansainvälisiä ja globaaleja, mikä on sääntelyn suhteen vaikeampaa, LVM:n viestintäpolitiikan osaston päällikkö Ristola sanoo.
- Meidän pitää tehdä ajattelutavan muutos, jatkossa sääntelyn pitää ehkä kohdentua enemmän viestinnän eri funktioihin kuin toimijoihin.
Alueellisuuden murtumiseen liittyy viestinnässä tapahtunut kaupallinen mullistus. Aikaisemmin Suomessa lähes kaikki viestintäpalvelut tarjosi valtio, nyt taas lähes kaikki palvelut tarjotaan muiden kuin valtion toimesta. Markkinatalous on lyönyt läpi koko viestintäkentän. Markkinoiden avauduttua 1990-luvulla alku oli hyvin liberaalia, sittemmin on siirrytty säännellympään markkinatalouteen.
- Nyt valtio huolehtii vain niistä paloista, jotka eivät hoidu kaupallisen markkinan kautta. Syitä valtion toimille ovat esimerkiksi turvallisuusnäkökulmat, kulttuuri-identiteetin vaaliminen esimerkiksi Ylen rahoituksen turvaamisen kautta sekä aluepoliittiset syyt, Ristola luettelee.

Kilpailu luo laadukkaita palveluja

Vaikka viestintäalan muutokset ovat olleet suuria, perusasetelma on ministeriön näkökulmasta säilynyt ennallaan.
- Viestintäpalveluiden käyttäjä on edelleen kuningas, oli käyttäjä sitten yksittäinen ihminen tai yritys. Teleyritysten ja muiden kaupallisten toimijoiden rooli on olla renkejä, jotka tuottavat hyödykkeitä käyttäjille, Ristola sanoo.
Keskeistä on huolehtia sitä, että markkinarakenne tuottaa toimivia kilpailuympäristöjä. Ristolan mukaan näyttää siltä, että jokainen markkinasegmentti tarvitsee kolme voimakasta, keskenään tasaväkistä toimijaa. Silloin markkinat toimivat palveluiden tuottamisen kannalta mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi voi nostaa suomalaisen matkaviestintämarkkinan, jonka kilpailu näkyy edullisina hintoina, korkeana laatuna ja laajana peittona.
- Mielestäni ministeriön rooli viestintäkentän poliittis-strategisena toimijana on kirkastunut. Sama on jatkossa tärkeää kaikilla hallinnonaloilla.

Viestinnän merkitys kasvaa

Kaupallisuuden lisäksi viestinnän murroksen keskeisiä piirteitä ovat internet, mobiliteetti sekä yhä nopeampi ja monikanavaisempi tiedonvälitys.
Vaikka internet on tullut kaikkialle, helposti hyödynnettäviä taajuuksia on jatkossakin vähän. Taajuuksien niukkuus on synnyttänyt kysymyksen niiden jakamisen tavasta, ja markkinaehtoisuus näyttää olevan tulossa siihen mukaan.
- Loppujen lopuksi ehkä kaikkein suurin muutos on ollut se, että nyky-yhteiskunnasta on tullut täysin riippuvainen elektronisesta tiedosta ja siihen liittyvistä järjestelmistä. Tietoyhteiskunnassa tiedosta on tullut vähintään yhtä tärkeä tuotannontekijä kuin pääoma ja työvoima. Jatkossa viestinnän merkitys tulee kasvamaan entisestään, Ristola arvioi.

Tietolaatikko: Suomi eturintamassa
- Suomessa viestintämarkkinoiden avaaminen tapahtui aikaisemmin kuin muissa EU-maissa. Pohjan markkinataloudelle loi paikallisten puhelinyhtiöiden olemassaolo.
- Maan ja markkinoiden pienen koon vuoksi Suomessa on pystytty reagoimaan nopeasti viestintäkentän muutoksiin ja muutosten luomiin tarpeisiin.
- Suomi on myös ostokykyinen ja kehittynyt markkina, jossa viestintäalan uusia tuotteita ja palveluita on voitu kokeilla.


Tekstin on kirjoittanut toimittaja Hasse Härkönen.