Takaisin

Ministeri Berner: Suomi pyrkii vähentämään merenkulun päästöjä

Ministeri Berner: Suomi pyrkii vähentämään merenkulun päästöjä

Tiedote 11.10.2018 13.45 fi sv en

Suomen tavoitteena on vähentää merenkulun päästöjä ja aloittaa globaalit neuvottelut konkreettisista päästövähennyskeinoista jo ensi vuonna. Merenkulun kasvihuonekaasupäästöistä neuvotellaan kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean (MEPC) kokouksessa Lontoossa 22.-26. lokakuuta.

Maailman merenkulun päästöistä ja ympäristökysymyksistä päätetään pitkälti kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomiteassa (MEPC), jonka lokakuun kokouksessa on tarkoitus laatia alustavan kasvihuonekaasustrategian toimeenpanoon liittyvä työohjelma.

”Neuvottelut konkreettisista, mahdollisimman kunnianhimoisista päästövähennyskeinoista on aloitettava niin pian kuin mahdollista, mielellään jo vuonna 2019. On tärkeää, että työohjelma mahdollistaa lyhyen aikavälin päästövähennyskeinojen käyttöönoton mahdollisimman pian ennen vuotta 2023”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Merenkulun päästöjen osuus globaaleista kuljetussektorin päästöistä on Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan noin 11-13 prosenttia. Suomessa vesiliikenteen päästöt, joihin lasketaan myös sisävesiliikenne, muodostavat neljä prosenttia kaikista liikenteen päästöistä.

Ilmastokysymysten ohella merten roskaantuminen on yhä ajankohtaisempi teema. Lokakuun kokouksessa käynnistetään myös merten roskaantumista koskevan työohjelman valmistelu.

Keväällä 2018 meriympäristön suojelukomiteassa sovittiin ensimmäistä kertaa koko sektorin ilmastotavoitteista, jotka kirjattiin alustavaan strategiaan. Komitea asetti tavoitteeksi vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasosta.

”Meriliikenteen päästöt on saatava käännettyä jyrkkään laskuun mahdollisimman pian, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan. Suomi tulee olemaan erittäin aktiivinen merenkulun kasvihuonekaasustrategian viimeistelyssä ja päästövähennyskeinojen valinnassa”, sanoo ministeri Berner.

Mahdollisiksi päästövähennyskeinoiksi nimettiin lyhyellä aikavälillä muun muassa alusten energiatehokkuuden parantaminen ja tutkimus- ja kehitystoiminta sekä pitkällä aikavälillä muun muassa vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto.

IMO:ssa on jo paljon aiemmin sovittu sääntelystä, jolla on merkittävästi parannettu uusien laivojen energiatehokkuutta, ja siten vähennetty uusien alusten kasvihuonekaasupäästöjä. Myös alusten typpi- ja rikkipäästöjä on rajoitettu.

”Alusten rikkipäästöt ovat merkittävästi vähentyneet Itämerellä ja Pohjanmerellä vuoden 2015 rikkirajan voimaantulon jälkeen. Myös uusien rakennettavien alusten typpipäästöjä rajoitetaan Itämerellä ja Pohjanmerellä 2021 alkaen”, ministeri Berner toteaa.

Maailmanlaajuisesti rikkiraja tulee voimaan 2020, mitä käsitellään myös lokakuun kokouksessa.

Pariisin ilmastosopimus ei sisällä erityistä kirjausta meri- tai ilmaliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä, vaan siinä on linjattu laajemmasta tavoitteesta maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi. Merenkulku vastaa noin 2,5 prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Ilman päästövähennystoimia päästöjen arvioidaan kasvavan 50-250 prosentilla tulevina vuosikymmeninä.

Lisätietoja

Yksikön johtaja Päivi Antikainen, p. 050 3827101, Twitter @paiviantikainen