Ministeri Luhtanen: Esteettömyysnäkökulma kaikkeen päätöksentekoon

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 11.3.2005 12.03
Tiedote
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen pitää tärkeänä, että esteettömyysnäkökulmasta tulee osa kaikkea normaalia päätöksentekoa. Luhtasen mukaan tämä on tärkeimpiä keinoja edistää ympäristön, liikenteen, palvelujen ja myös viestinnän esteettömyyttä.

Luhtanen puhui liikenteen ja viestinnän esteettömyydestä perjantaina 11. maaliskuuta Espoossa järjestetyssä seminaarissa.

- Liikenne- ja viestintäministeriön liikkumisen esteettömyysstrategian lähtökohdat ovat sosiaalinen tasa-arvo ja syrjimättömyys, varautuminen väestön ikääntymiseen, liikennejärjestelmän toimivuus ja turvallisuus sekä joukkoliikenteen laadun parantaminen. On selvästi nähtävissä, että näitä lähtökohtia on alettu pikku hiljaa tiedostaa paremmin kuin ennen, Luhtanen totesi.

Ympäristön ja suurelle yleisölle tarkoitettujen tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa pyritään aina siihen, että lopputulos soveltuu mahdollisimman monelle iästä, toimimiskyvystä tai esimerkiksi kansallisuudesta riippumatta.

- Vaikka esteettömyysstrategia on suunnattu erityisesti ministeriölle ja sen hallinnonalalle, ei tavoitteisiin pääsy onnistu, elleivät myös muut liikennealan toimijat kuten kunnat ja yksityiset liikenteenharjoittajat koe strategian toteuttamista tärkeäksi, Luhtanen painotti.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on kiinnitetty huomiota esteettömän liikkumisen ohella myös esteettömään viestintään. Tästä aihealueesta valmistui tammikuussa oma toimenpideohjelmansa, joka on osa hallituksen laajakaistastrategiaa.

Sähköisen viestinnän palvelujen käyttämisen esteet voivat olla fyysisiä tai ne voivat liittyä henkilön kykyyn vastaanottaa tai tuottaa informaatiota. Ikä, koulutustaso, taloudelliset olosuhteet, ennakkoluulot tai vastenmielisyys teknisiä ilmiöitä ja apuvälineitä kohtaan ovat yleisimpiä syitä sille, ettei palveluja haluta tai osata käyttää.

- Vammaiset ja ikääntyneet on otettava mukaan heille suunnattujen palveluiden ja päätelaitteiden suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Heidän omia valmiuksiaan käyttää viestintäpalveluita tulee lisätä tiedotuksen ja koulutuksen keinoin. Varsinkin ikääntyville ihmisille on lähitulevaisuudessa tarjottava ohjausta tietoyhteiskuntapalvelujen käyttämiseen, Luhtanen muistutti.