Ministeri Luhtanen: Tutkimuksen pirstoutuminen torjuttava
liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 9.9.2004 13.03
Tiedote
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen pitää uhkaa suomalaisen tutkimuksen pirstoutumisesta keskeisenä huolenaiheena.
Suomen pyrkimys selvitä globalisaation haasteista korkean osaamisen avulla korostaa tarvetta huolehtia maan korkeakoulujärjestelmästä, ministeri Luhtanen totesi puhuessaan Teknillisen korkeakoulun avajaisissa torstaina 9. syyskuuta. Luhtasen mukaan teknologinen kehitys on edellytys sekä yritysten kilpailukyvylle että kansalaisten hyvinvoinnille.
- Meillä on edelleen liian paljon pieniä, hajallaan olevia saman alan yksiköitä. Tällaisella rakenteella kyetään vain harvoin saamaan aikaan kansainvälisen mittaluokan tutkimusta ja tuloksia. Tämä vaikeuttaa myös osallistumista kansainvälisiin yhteishankkeisiin, Luhtanen varoitti.
Esimerkiksi Euroopan unionin isoihin yhteisiin tutkimushankkeisiin osallistuminen on hankalaa. Yksikköjen koot ovat osallistumiseen liian pieniä.
- Tuottavuuden, työllisyyden ja kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä yhdistää voimavarat, jotta kansallisesti tärkeille ja lupaavimmille tutkimus- ja osaamisaloille voidaan varmistaa riittävät resurssit.
Ajatusta opiskelijavalintojen alueellisesta säätelystä liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen pitää kummallisena.
- Koulutusmarkkinat kansainvälistyvät. On muistettava, että yliopistot kilpailevat parhaista opiskelijoista riippumatta siitä, miltä paikkakunnalta ja myös mistä maasta he tulevat. Yliopistojen toivottu profiloituminen ja laadun kohottaminen jäävät tyhjiksi sanoiksi, jos aluelähtöisyyttä aletaan korostaa niin, että kaikkea korkeinta opetusta ja tutkimusta pitäisi olla tarjolla jokaisessa yliopistossa kaikilla alueilla, Luhtanen kritisoi.
Liikennealan korkeakouluopetuksen Luhtanen sanoi olevan vähäistä ja hajanaista. Tähän on luvassa parannusta lähiaikoina. Liikenne- ja viestintäministeriö ja opetusministeriö ovat parhaillaan asettamassa työryhmää liikennealan korkeakoulutasoisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi.
Luhtanen totesi toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen rajakohdan kriittiseksi kysymykseksi sen, kuinka koulutus ja työelämä saadaan kohtaamaan. Liian harva nuori on kiinnostunut ammattikoulutuksesta. Ammattikorkeakoulutus on etääntynyt työelämän tarpeista ja koulutusten sisältö on muuttunut yliopistomaiseksi. Luhtanen pitää välttämättömänä, että koulutuspolitiikalla huolehditaan myös ammatillisesta osaamisesta ja osaajien määrästä.
- On vakavasti pohdittava, tulisiko entinen teknikkotason koulutus palauttaa, kuten teollisuuden piiristä laajasti vaaditaan, Luhtanen sanoi.
Luhtasen mukaan koulutus- ja tutkimusjärjestelmän menestyksen ydin on se, että koulutusrakenne on looginen kokonaisuus, jossa eri tasoilla toimivat yksiköt mieltävät selkeästi tehtävänsä ja myös toimivat sen mukaan.
Puhe luettavissa kokonaisuudessaan kohdassa Ministeri - Puheita.
