Nopeus, varmuus ja laivojen linjaliikenne Suomen vahvuuksia EU-Venäjä -kuljetuksissa

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 10.2.2005 10.15
Tiedote
Nopeus, joustavuus, turvallisuus ja laivojen linjaliikenneyhteydet ovat Suomen satamien kautta kulkevan reitin vahvuuksia Euroopan unionin ja Venäjän välisessä tavarankuljetuksessa.

Bulkkituotteiden kuljettamisessa Suomi häviää muille reiteille mutta menestyy arvokkaiden tuotteiden kuljetuksissa. Tärkeimpinä tekijöinä reitin kilpailukyvyn kannalta tulevaisuudessa pidetään E18-tietä ja idän suunnan ratojen kunnostusta.

Nämä seikat ilmenevät liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä, jossa tarkasteltiin EU:n ja Venäjän välisten pääkuljetusyhteyksien tilaa ja tulevaisuutta sekä Suomen kautta kulkevan reitin kilpailukykyä.

Selvityksessä vertailtiin neljää pääkuljetusreittiä: Berliinin ja Moskovan välistä maantie- ja ratayhteyttä sekä Venäjän, Baltian ja Suomen satamien reittejä. Lisäksi tarkasteltiin EU:n ja Kaukoidän välisiä kuljetuksia.

Venäjän jatkuva talouskasvu ja Aasian talouksien voimakas kehittyminen luovat uusia kuljetustarpeita EU:n ja Aasian ja toisaalta EU:n ja Venäjän välille. Osa näistä kuljetuksista tapahtuu Suomen kautta.

Energiatuotteita lukuun ottamatta EU-maiden tuonti ja vienti Venäjälle ja idän nopeasti kehittyville talousalueille kolminkertaistuvat vuoteen 2030 mennessä. Myös Suomen tuonnin ja viennin Venäjälle odotetaan kasvavan saman verran.

Suomella on useita mahdollisuuksia vahvistaa markkinaosuuttaan kuljetuksista. Näitä ovat muun muassa Suomen reittiin liittyvien pullonkaulojen poistaminen Suomessa ja Venäjällä sekä rajamuodollisuuksien nopeuttaminen. Erityisen tärkeinä pidetään E18-tien valmistumista sekä Lahden ja Vainikkalan välisen radan perusparannusta.

Tutkimuksessa todetaan Suomen reitin olevan kilpailukykyisin arvokkaiden tai herkästi pilaantuvien tuotteiden kuljetuksissa. Nämä tavaralajit vaativat varmoja, nopeita ja joustavia kuljetuksia. Tuotteet eivät myöskään ole herkkiä reittien kustannuseroille. Muilla reiteillä menestyvät bulkkituotteet.

Suomen reitin asemaan tulevaisuudessa vaikuttavat Baltian ja Venäjän logistinen kehitys, Venäjän omia satamia suosiva politiikka ja muiden maiden satamahankkeet. Myös Venäjän ja Manner-Euroopan maayhteyksien kehittymisellä on merkitystä.

Suomen vahvuuksia tällä hetkellä ovat muun muassa paras linjaliikenne Pohjoismaiden, Puolan ja Länsi-Euroopan pääsatamiin. Suomen satamat ovat myös tehokkaita ja turvallisia. Jäänmurtopalvelut takaavat kuljetusten toimivuuden vaikeissakin oloissa.

Lisäksi Suomesta on hyvät maaliikenneyhteydet Venäjälle ja sieltä jatkuville euroaasialaisille yhteyksille. Esimerkiksi Trans-Siperian radan kansainvälisestä konttiliikenteestä yli 90 prosenttia suuntautuu Suomen reitille.

Reitin ongelmina taas ovat E18-moottoritien keskeneräisyys, ratakapasiteetin lähes täysi käyttö jo nyt sekä Venäjän puolella olevien teiden ruuhkautuneisuus ja huono kunto.

Suomen reitin kovin kilpailija EU:n ja Venäjän välisissä kuljetuksissa on tutkimuksen mukaan Baltian satamien reitti. Baltian maiden satamakapasiteetti on riittävä, satamat ovat normaalitalvina auki läpi vuoden, tie- ja rataverkosto palvelevat tavaraliikennettä hyvin ja satamien toiminta on turvallista.

Venäjän transitoliikenne on Baltian maille tärkeää, ja jatkossakin Baltian maiden satamien käyttö on ulkomaankaupan kasvun takia Venäjälle välttämätöntä.

Venäjä suosii omia satamiaan, mutta niiden kapasiteetti ei ole pystynyt seuraamaan kaupan kasvua. Nopeinta on ollut öljykuljetusten ja konttiliikenteen lisääntyminen. Suurimpia reitin ongelmia ovat itäisen Suomenlahden satamien lähestymisreitit, vaikeat jääolot ja jäänmurtajien riittämättömyys ankarina talvina. Myös vilkas poikittaisliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä on turvallisuusriski.

Saksan ja Puolan maareitti Venäjälle on monessa mielessä ongelmallinen, vaikka reittiä parannetaan kaiken aikaa. Yhteytenä se on houkutteleva, yhdistäähän se neljän maan pääkaupungit sekä maiden muut ydinalueet. Se on myös reiteistä lyhin, mutta tällä hetkellä kuljetuksia hidastavat mm. aikaa vievät rajanylitykset, teiden ruuhkaisuus ja eri raideleveyden aiheuttama vaunujen siirtokuormaus.


EU:n ja Venäjän välisten liikenneyhteyksien nykytila ja kehitysnäkymät. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 4/2005. Myynti Edita Oyj, puh. 0204 5005.

Selvitys on ilmestynyt myös englanninkielisenä: Transport connections between the EU and Russia. Current status and outlook for the future. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 10/2005.


Lisätietoja

yli-insinööri Juha Parantainen, puh. (09) 160 28383 tai 040 756 9601