Pietarissa järjestetään ensimmäinen suomalaisen kaupan seminaari, jossa kansliapäällikkö Harri Pursiainen piti Suomen valtiovallan puheen 11. huhtikuuta.
- Suomelle Venäjä on lähimarkkina-alue, jonka poliittinen ja taloudellinen kehitys vaikuttavat suoraan maiden kauppaan, kuljetuksiin ja myös kauttakulkuliikenteeseen. Mitä läheisemmät suhteet rajan yli ovat, sitä enemmän venäläisiä kiinnostavat Suomen palvelut ja Suomen hyvät yhteydet muualle Eurooppaan, sanoo Pursiainen.
- Viisumivapaus edistäisi maidemme välisiä taloussuhteita. Rajan yli tulija tulisi molemmin puolin rajaa nähdä pikemminkin ystävänä ja maksavana asiakkaana kuin potentiaalisena lain rikkojana, korostaa Pursiainen.
Venäjälle on asettunut yli 600 suomalaista yritystä ja kokonaisinvestoinnit ovat jo yli 10 miljardia euroa. Suomalaisyrityksillä on Venäjällä yli 50 000 työntekijää.
Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani ja Venäjällä ovat Ruotsin jälkeen suurimmat vientimarkkinamme. Vuonna 2012 kauppavaihto oli yli 16 miljardia euroa, josta Suomen vientiä oli noin kolmannes ja tuontia kaksi kolmannesta. Venäjän vientimme kasvoi viime vuonna 7 prosenttia.
Matkailu kasvaa vahvasti. Viime vuonna Suomessa kävi 4,5 miljoonaa venäläisturistia, jotka jättivät Suomeen yli 1,2 miljardia euroa vuonna 2011. Venäjän talouskasvu ja matkailubuumi luultavasti jatkuvat. Myös Pietari ja muu Venäjä houkuttelevat suomalaisturisteja.
- Rajanylitysten ja liikenteen kehittämisen painopiste on Kaakkois-Suomen vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla, joiden kautta kulkee 90 prosenttia Suomen ja Venäjän välisestä maantieliikenteestä. Sujuvan rajaliikenteen hyödyt ovat merkittävät sekä kuljetusten että matkailun kannalta, sanoo Pursiainen.
- Parhaillaan tehdään mittavia parannuksia, joista mainittakoon Vaalimaalle ensi vuonna valmistuvat henkilö- ja raskaan liikenteen erilliskaistat ja tarkastusalueet. Myös Nuijamaan, Imatran ja Niiralan rajanylityspaikoilla parannetaan järjestelyitä. Hankkeita rahoitetaan osittain Euroopan unionin ja Venäjän välisestä naapuruusohjelmasta. Tyytyväisenä on pantava merkille, että Rajavartiolaitos sai hallituksen kehyspäätöksessä välttämättömiä lisäresursseja palvelutason säilyttämiseksi liikenteen kasvaessa, Pursiainen sanoo.
