Takaisin

Raportti: Televisiomarkkinoiden suomalaisuus ratkaistaan nyt

Raportti: Televisiomarkkinoiden suomalaisuus ratkaistaan nyt

Tiedote 12.02.2008 14.31 fi

Kotimaisen ohjelmatuotannon tila, maksullisten ja maksuttomien kanavien välinen kilpailu ja julkisen television asema muovaavat televisiomarkkinoita ensi vuosikymmenellä.

Alan tulevaisuudennäkymiin vaikuttavat erityisesti ohjelmatoimilupien kontrolli, antennijakelun laadusta huolehtiminen, Yleisradion rooli sekä nykyiset toimijoiden omistusrakenteet. Näihin voidaan vaikuttaa lähivuosina tehtävillä päätöksillä.

Suomen televisiomarkkinoiden tulevaisuutta pohditaan liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä raportissa. Siinä tarkastellaan television kehityslinjoja 5-10 vuoden aikajänteellä. Esitetyt näkemykset ovat selvityksen tekijöiden, eikä ministeriö ole ottanut niihin kantaa.

Viestintäpoliittisilla päätöksillä ratkaistaan se, säilyykö televisiojärjestelmä suomalaisena vai tuleeko siitä kansainvälisen kilpailun pelikenttä, raportissa todetaan. Television todellinen kehitys pitkällä aikavälillä löytynee näiden kahden ääripään väliltä.

Televisiojärjestelmää on kehitettävä aktiivisesti. Suomalaisissa käsissä ohjelmien kotimaisuudesta tulee yhä vahvempi kilpailuvaltti televisiomarkkinoilla.

Uusi tekniikka vaikuttaa tottumuksiin hitaasti

Televisio säilyttää jatkossakin keskeisen asemansa. Valtaväestön suhde televisioon muuttuu kymmenen lähivuoden aikana kuitenkin paljon.

Uudet teknologiat kuten netti-TV ja mobiilitelevisio vaikuttavat olennaisesti mutta hitaasti tapaan käyttää televisiota. Mobiilitelevision ei odoteta moneen vuoteen yleistyvän kaiken kansan välineeksi. Syynä on puuttuvan tekniikan lisäksi mobiilikäyttöön sopivien ohjelmien puute.

Antennijakelun asema on Suomessa huomattavan vahva, koska se on ainoa keino saavuttaa todellinen valtakunnallinen kattavuus. Sen sijaan satelliittijakelu on vaatimatonta, ja kaapelijakelu puolestaan paikallista sekä omistuksellisesti jakautunutta.

Teräväpiirtotelevisio (HDTV) saattaa tulevaisuudessa muuttaa asetelmaa jonkin verran, jos vapaasti etenevillä radioaalloilla ei kuljeteta HD-tasoista kuvaa.

Maksukanavat rynnistävät

Digitalisoiminen on nostanut aikaisemmin heikosti kehittyneen maksutelevisiotoiminnan kasvuun. Vuosien 2006 ja 2007 aikana liittymien määrä kolminkertaistui.

Aikaisemmin viestintäpoliittisen keskustelun rintamalinjat liikkuivat julkisen ja kaupallisen television välillä. Nyt vaakakupeissa ovat vapaasti katsottava televisio ja maksutelevisio.

Suomalainen televisiojärjestelmä on raportin mukaan menettämässä ilmaiseksi katseltavaan ja korkeaan laatuun perustuvaa erikoisluonnettaan. On mahdollista, että tulevaisuudessa suuri osa houkuttelevimmasta ohjelmistosta on maksukanavilla ja katseleminen on suhteellisen kallista.

Lisäksi maksullisten kanavien suosion kasvu saattaa vähentää mainosrahoitusta, koska tarjonta lisääntyy ja ohjelmakohtaiset katsojamäärät pienenevät.

Julkisen palvelun televisio vaikuttaa ohjelmien laatuun

Julkisen palvelun ohjelmistot ovat olleet ja tulevat olemaan vapaasti katsottavien kanavien perusta. Myös laki vaatii, että ohjelmisto on monipuolista ja olennaisilta osiltaan suomalaista. Tällaisen ohjelmiston merkitys kasvaa.

Mainosrahoitteiset kanavat ovat yhä tiiviimpi osa vapaasti katsottavan television kokonaisuutta. Ne täydentävät julkista palvelua tarjoamalla sellaista viihdettä ja muuta sisältöä, jota julkisen palvelun ei kannata tuottaa. Ohjelmistolle asetetaan toimiluvissa samantyyppisiä vaatimuksia kuin julkiselle palvelulle.

Julkinen ja mainosrahoitteinen vapaasti katsottava televisio kilpailevat katsojista paitsi maksullisten palveluiden kanssa myös keskenään. Julkisella televisiolla on tässä kilpailussa selvä tasoa parantava vaikutus.

Voidaankin sanoa, että maissa missä julkinen televisio on laadukas, myös mainosrahoitteinen on laadukkaampi kuin niissä maissa, missä selvää riman korottajaa ei ole. Esimerkkejä kahdesta ääripäästä ovat Iso-Britannia ja Italia.


Lisätietoja

viestintäneuvos Ismo Kosonen, puh. (09) 160 28462, 050 511 6601