Takaisin

Rengasmerkinnät ja vähähiilisyysstrategia energianeuvoston aiheina 4.3.

Rengasmerkinnät ja vähähiilisyysstrategia energianeuvoston aiheina 4.3.

Tiedote 01.03.2019 15.40 fi sv en

Kuva: Shutterstock

Liikenne- ja viestintäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö tiedottavat

Rengasmerkintäasetus ja pitkän aikavälin vähähiilisyysstrategia (LTS) ovat pääaiheina 4.3.2019 EU:n energianeuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. 

Energiaministerit pyrkivät löytämään yleisnäkemyksen EU:n rengasmerkintäasetuksesta. Renkaiden merkintöjä uudistetaan, jotta kuluttajat saavat jatkossa yhdenmukaistettua tietoa renkaiden ominaisuuksista. Uudet merkintävaatimukset koskisivat henkilöautojen, pakettiautojen ja raskaiden hyötyajoneuvojen uusia renkaita (C1, C2, C3 -luokat).
 
Asetuksen käsittely on edennyt neuvoston työryhmäkäsittelyssä hyvään suuntaan ja alustava sopu asiasta saavutettiin 20.2. Coreper-kokouksessa.
 
– Selkeiden rengasmerkintöjen avulla kuluttajat pystyvät vertaamaan helpommin renkaiden turvallisuutta ja taloudellisuutta sekä tekemään tietoisia valintoja ympäristöystävällisempien renkaiden puolesta, toteaa asunto-, energia ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
 
Renkaiden merkintävelvoite koskee renkaiden valmistajia, maahantuojia sekä jakelijoita. Renkaista, myyntiesitteistä, muusta visuaalisesta materiaalista ja internetistä tulee löytyä merkinnät renkaiden suoriutumisesta energiatehokkuutta sekä melun ja turvallisuutta koskevien ominaisuuksien osalta. Merkintöjen avulla kannustetaan renkaiden valmistajia kehittämään tuotteidensa ominaisuuksia. 
 
Suomelle on tärkeää, että vaatimuksiin sisältyy myös jää- ja lumipitomerkintä. Tämän lisäys tarkoittaa sitä, että renkaiden energiamerkintään saadaan tieto renkaan soveltumisesta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Tämä parantaa kuluttajien luottamusta rengasmerkintöihin. 

Poliittisessa periaatekeskustelussa pitkän aikavälin vähähiilisyysstrategia 

Energiaministerit käyvät myös periaatekeskustelun komission (28.11.2018) antamasta tiedonannosta ”pitkän aikavälin visioksi vauraasta, modernista, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta”. 
 
Puheenjohtajamaan kysymysten pohjalta ministerit keskustelevat siitä, mitä rakenteellisia muutoksia energiajärjestelmässä tarvitaan suurten päästövähenemien toteuttamiseksi, miten uudet teknologiat edesauttavat siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta ja miten siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti ihmisten ja alueiden kannalta sekä mikä rooli kansallisilla energia- ja ilmastosuunnitelmilla on edelliseen liittyen.
 
Suomi korostaa markkinapohjaista ja toimintaympäristöä kokonaisuutena kehittävää lähestymistapaa tähdättäessä vähähiilisyyteen. EU:n päästökauppajärjestelmän tulee olla yhä keskeisempi väline ilmastopolitiikan toimeenpanossa. Tulevassa murroksessa tarvitaan myös merkittäviä lisäpanostuksia vähähiilisen teknologian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen. Hyväksyttävyyden kannalta on tärkeää, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tapahtuu oikeudenmukaisesti.
 
Keskustelu pitkän aikavälin strategiasta jatkunee myös Suomen puheenjohtajuuskaudella. Politiikkatoimet vuoteen 2030 kohdistuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi ovat keskeisiä siirtymässä kohti hiilineutraalia taloutta vuonna 2050. Siten erityisesti vuoteen 2030 tähtäävät kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat (NECP) ovat ajankohtaisia Suomen pj-kaudella.  

Lisätiedot:

ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. +358 50 431 6518
erityisasiantuntija Eleonoora Eilittä, LVM, puh. +358 29 534 2089 (rengasmerkinnät)
ylitarkastaja Katja Tuokko, TEM, puh. +358 50 465 5533 (EU-koordinaatio) 
ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Vilhartti Hanhilahti, puh. 040 836 4823