Liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa ruuhkamaksujen selvityksen.
Selvitys käynnistyy konsulttien tekemillä sidosryhmien haastatteluilla. Työohjelma laaditaan kevään aikana. Ruuhkamaksujärjestelmän tavoitteet määritellään työpajoissa. Varsinaiset konsulttiselvitykset aloitetaan kesällä. Työ kestää runsaan vuoden.
Ministeriö perustaa selvitykselle seurantaryhmän. Ryhmään kutsutaan edustajat muun muassa jokaisesta pääkaupunkiseudun kaupungista, kymmenestä muusta Uudenmaan kunnasta, maakuntaliitoista sekä Helsingin seudun kauppakamarista. Myös alan järjestöjä pyydetään osallistumaan työhön. Ministeriöistä valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö ovat kutsuttujen listalla.
Seurantaryhmä raportoi työstään pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunnalle. Ryhmän puheenjohtajaksi tulee ministeriön ylijohtaja Juhani Tervala.
Liikenne- ja viestintäministeriö pitää tärkeänä, että selvityksen alussa päätetään yhteisesti, mihin ruuhkamaksuilla pyritään. Ruuhkamaksuja voidaan käyttää liikennejärjestelmän ohjaus- tai rahoituskeinona. Parhaassa tapauksessa molemmat tavoitteet toteutuvat.
Selvityksessä tarkastellaan myös muita tapoja, joilla voitaisiin ratkaista Helsingin seudun liikenteen ongelmia. Keinoja ovat esimerkiksi liityntä- ja muun pysäköinnin kehittäminen sekä joukkoliikenteen ja liikenteen edistäminen.
