Selvitys: Liikenteen polttoaineiden hinnannousu lisää tuotantokustannuksia kaikilla toimialoilla, useimmille yrityksille kustannusten muutokset melko maltillisia

Tiedote 18.10.2021 09.40 fi sv

Puurekka talvella (Kuva: Elisa Putti / Shutterstock)

Suomi on sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Toimet tavoitteen saavuttamiseksi valtioneuvosto on koonnut periaatepäätökseen fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Osana tiekarttaan liittyviä vaikutusten arviointia on arvioitu myös sitä, millaisia kustannuksia tieliikenteen polttoaineen hinnannoususta aiheutuisi eri toimialoille.

Selvityksen mukaan polttoaineiden hinnannousun seurauksena yritysten tuotantokustannukset nousisivat vuoteen 2025 mennessä, mutta nousu vaihtelisi toimialoittain ja alueittain.

Useimmille toimijoille polttoaineen hinnannoususta tulevat kustannusten muutokset olisivat melko maltillisia, ja niiden merkitys riippuisi talouden suhdanteista. Vuonna 2025 hintojen nousun kustannusvaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin liikenteen ja kemianteollisuuden toimialoille, joissa liikenteen polttoaineiden käytön osuus on suuri. Toimialarakenteen seurauksena kustannusten lisäys olisi suurinta suuralueittain tarkasteltuna Etelä-Suomessa sekä Helsingissä ja Uudellamaalla.

Tutkimuksessa käytettiin hintaskenaarioita, joiden vertailukohtana oli perusura, jossa muun muassa öljyn maailmanmarkkinahinnat ja biopolttoaineiden jakeluvelvoite ovat erilaiset kuin nykytilanteessa.

Polttoaineen hintojen muutoksen seurauksena yritysten tuotantokustannukset nousevat kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa vuoteen 2025 mennessä keskimäärin noin 0,08 prosenttia verrattuna perusuran mukaiseen tilanteeseen ja vuoteen 2030 mennessä nousu on keskimäärin 0,07–0,38 prosenttia. Toimialoittain tarkasteltuna kustannusten nousu on suurinta tieliikenteen tavara- ja henkilökuljetuspalveluissa, missä kustannukset nousisivat hintaskenaariosta riippuen 0,7 – 4,0 prosenttia verrattuna perusuran mukaiseen tilanteeseen.

Hinnannousua kotimarkkinoilla, mahdollisia vaikutuksia kilpailukykyyn

Liikenteen polttoaineiden hinnannoususta johtuva kustannusten nousu olisi selvityksen mukaan maltillista verrattuna yritysten keskimääräiseen kustannusten nousuun. Yritysten mahdollisuudet siirtää kustannusten nousu hintoihin kuitenkin vaihtelee toimialoittain ja maantieteellisin alueittain. Siihen vaikuttavat esimerkiksi kilpailutilanne ja markkina-asema.

Kotimaan markkinoilla tuotantokustannusten lisäys voidaan pääosin siirtää välituotteiden ja lopputuotteiden hintoihin, koska polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa kaikkiin toimialoihin. Lopulta polttoaineiden hinnannousu näkyy esimerkiksi elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja asuntojen hinnoissa.

Vientiteollisuudessa kustannusten siirtäminen täysimääräisesti tai edes osittain tuotteiden myyntihintoihin riippuu kansainvälisestä markkinatilanteesta ja on pääsääntöisesti vaikeaa. Polttoaineiden hinnannousu heikentää yritysten kilpailukykyä, jos muissa maissa ei tapahdu vastaavia hinnannousuja. Viennin osuus on merkittävä esimerkiksi metsäteollisuudessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa, metalliteollisuudessa ja muussa teollisuudessa.

Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaisi joukkoliikenteessä dieselkäyttöisten linja-autojen liikennöintikustannuksiin ja vaikuttaisi osin myös lippujen hintoihin. Linja-autojen päästöjen odotetaan kuitenkin vähenevän merkittävästi EU-sääntelyn kiristäessä kaluston päästöstandardeja. Erityisesti kaupunkiliikenteen odotetaan sähköistyvän, mutta pitkän matkan liikenteessä dieselkäyttöinen kalusto säilyy liikenteessä myös tulevaisuudessa.

Tarkastelussa sovellettu malli ei ota huomioon talouden ja yritysten sopeutumista kustannusten nousuun. Mikäli yritykset muuttaisivat toimintaansa kustannusnousun vaikutuksesta, olisivat kokonaisvaikutukset selvityksen tuloksia pienemmät.

Kompensaatioissa mahdollista hyödyntää osin jo käytössä olevia keinoja

Selvityksessä tarkasteltiin myös mahdollisia kompensaatiokeinoja. Jos polttoaineiden hinnannoususta aiheutuvia lisäkustannuksia päätettäisiin kompensoida, voitaisiin tukien kohdentamiseen käyttää mahdollisten muiden ratkaisujen rinnalla myös nykyisen kaltaisia tukimuotoja. Näitä ovat esimerkiksi kuorma-autojen käyttövoimaveron pienentäminen EU:n sallimalle minimitasolle ja alueellinen kuljetustuki.

Kompensaation perusteltavissa olevaan suuruuteen vaikuttaa olennaisesti se, missä määrin hinnannousu johtuu valtion toimista ja kuinka kuljetuskustannukset kokonaisuutena kehittyvät kilpailijoihin verrattuna.

Selvityksen toteutti Ramboll Finland Oy. Selvityksen ohjausryhmässä edustettuina olivat liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Valtioneuvoston poikkihallinnolliset ja nopealla aikataululla toteutetut selvitykset tuottavat tietoa valtioneuvoston päätöksenteon kannalta tärkeisiin ja pikaista ratkaisua vaativiin kysymyksiin. Selvitysraporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

Lisätietoja:

Asiantuntija Heikki Savikko, Ramboll Finland Oy, p. 040 124 1194, heikki.savikko@ramboll.fi ja erityisasiantuntija Valtteri Härmälä, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 039, valtteri.harmala@gov.fi