Valtio haluaa edistää Pohjois-Suomen kaivoshankkeita

Liikenne- ja viestintäministeriön Pohjois-Suomen kaivoshankkeiden liikenneinvestointeja selvittänyt työryhmä esittää, että valtio ja kaivosyritykset yhdessä edistävät hankkeita. Työryhmä luovutti ehdotuksensa liikenneministeri Anu Vehviläiselle 15. kesäkuuta 2009.

Selvityksen kohteena olivat Kolari-Pajalan ja Soklin kaivoshankkeet. Kolari-Pajalan esiintymät jakaantuvat sekä Suomen (Kolarin kunta) että Ruotsin puolelle (Pajalan kunta) ja kaivostoiminnasta on vastuussa kanadalainen Northland Resources Inc.niminen yritys. Soklin kaivoshanke sijaitsee Savukosken kunnan alueella ja kaivostoiminnasta vastaa Yara Finland Oy.

Kaivoshankkeiden ja niihin liittyvien liikenneinvestointien arvioidut kustannukset ovat lähes kolme miljardia euroa. Hankkeen etenemisen haasteena on, että sekä valtio että yritykset ovat riippuvaisia toisen osapuolen päätöksistä ennen omia päätöksiään.

Ratkaisuna työryhmä ehdottaa, että valtio ja yritykset käynnistävät välittömästi neuvottelut hankesopimuksista, joissa sovitaan, miten yritykset sitoutuvat pitkäaikaiseen kaivostoimintaan ja miten valtio sitoutuu tarvittavien väyläinvestointien toteuttamiseen. Hankesopimuksissa sovittaisiin lisäksi siitä, miten yritykset osallistuisivat väyläinvestointien kustannuksiin. Ehdotuksen mukaan myös väylähankkeiden esisuunnittelun kustannukset jaettaisiin tasan valtion ja yritysten kesken.

Ratkaisuehdotuksessa valtio saisi takuut yritystoiminnan alkamisesta ja sen pitkästä kestosta. Myös yritykset voisivat tehdä investointipäätökset perustuen hankkeista niille syntyviin kustannuksiin.

Työryhmätyön yhteydessä tehtiin tiivistä yhteistyötä Ruotsin elinkeinoministeriön ja väylävirastojen kanssa. Kolari-Pajala hankkeen edistämiseksi yhteistyö Suomen ja Ruotsin valtioiden kesken on välttämätöntä myös jatkossa.

Kaivoshankkeiden liikenneinvestoinnit pääasiassa ratayhteyksiin

Työryhmän selvitysten perusteella kaivoshankkeet ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattavia, mutta vaativat huomattavia investointeja tie- ja raideverkkoon sekä Kemin satamaan vievän meriväylän syventämisen. Kaivoshankkeiden liikennejärjestelyistä Suomelle syntyvä investointitarve on yhteensä noin 600-700 miljoonaa euroa.

Tornion ja Kolarin radan peruskorjaus on jo meneillään, mutta ei kaivostoiminnan vaatimalla tavalla. Työryhmän selvityksen mukaan Kolari-Pajala kaivoshankkeesta aiheutuu Suomelle noin 280-340 miljoonan euron investointitarve rata-, tie- ja vesiväyliin. Lisäksi Ruotsin puolelle tarvittavan uuden ratayhteyden (Kolari-Pajala) arvioidut kustannukset ovat noin 120 miljoonaa euroa.

Soklin kaivoshanketta varten on rakennettava kokonaan uusi ratayhteys. Kaikista ratavaihtoehdoista ei ole vielä olemassa kustannusarvioita, mutta arviolta ratayhteyksien parantaminen tulee maksamaan noin 260-350 miljoonaa euroa. Työryhmä ei ottanut kantaa vaihtoehtoisiin ratayhteyksiin. Alueen tieyhteyksien parantamisen kustannuksiksi työryhmä arvioi 25 miljoonaa euroa.

Hankkeista huomattavia yhteiskunta- ja aluetaloudellisia hyötyjä

Työryhmän mukaan Kolari-Pajalan ja Soklin kaivoshankkeet ovat yhteiskuntataloudellisesti ja varsinkin alue- ja yritystaloudellisesti kannattavia. Kaivoshankkeiden investointivaiheen työllisysvaikutukset olisivat neljän vuoden aikana lähes 12 000 henkilötyövuotta. Tuotantovaiheessa kaivoshankkeet voisivat luoda kerroinvaikutuksineen yli 3 600 pysyvää työpaikkaa. Osa työpaikoista sijoittuisi Ruotsin puolelle Pajalaan.

Myös hankkeiden vaikutukset valtion ja kuntien verotuloihin ovat merkittävät. Kolari-Pajalan kaivoksen arvioidaan investointivaiheessa tuovan Suomen valtiolle noin 200 miljoonan euron verotulojen lisäyksen vuosina 2008-2020. Soklin kaivos toisi valtiolle samana ajanjaksona noin 180 miljoonan euron lisäkertymän.

Tuotantovaiheessa valtion verotuloiksi arvioidaan lähes 50 miljoonaa euroa vuosittain, jos kaivokset jatkavat toimintaansa tasaisella kapasiteetilla. Lapin kuntien verotulot kasvaisivat yhteensä yli 40 miljoonalla eurolla investointivaiheessa ja sen jälkeen noin 2,5 miljoonalla eurolla vuosittain.

Työryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Juhani Tervala liikenne- ja viestintäministeriöstä. Ryhmän jäsenet koostuivat liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön sekä Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon Lapin tiepiirin edustajista. Työryhmään kuuli myös kaivoshankkeiden alueiden TE-keskusten, ympäristökeskusten, kaivosyritysten, matkailun sekä metsäyhtiöiden edustajia sekä muita alan asiantuntijoita.

Työryhmä teetti useita aiheeseen liittyviä selvityksiä, joissa käytiin läpi kaivoshankkeiden yhteiskuntataloudelliset ja liikennetaloudelliset vaikutukset sekä teetti analyysin liikennehankkeisiin soveltuvista hankintamalleista.

Työryhmän selvitys on julkaistu liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.lvm.fi

Lisätietoja:

Ylijohtaja Juhani Tervala, puh. (09) 160 28482, 050 552 7260
Erityisavustaja Kari Jääskeläinen, puh. 0440 581 030