Takaisin

Suomi hakee EU-tukea Helsingin ratapihan parantamiseen ja Pisararataan

Suomi hakee EU-tukea Helsingin ratapihan parantamiseen ja Pisararataan

Uutinen 24.02.2015 11.26 fi

Suomi hakee Euroopan unionin yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen kehittämiseen osoitetuista TEN-T-määrärahoista yhteensä 133,7 miljoonan euron tukea rata- ja meriväyliin.

Hallitus on päättänyt toteuttaa Helsingin ratapihan parantamishankkeen eli ns. Helra-projektin. Muista tuen haun kohteena olevista hankkeista hallitus on tehnyt jo aiemmin poliittisen päätöksen. Pisararadasta talouspoliittinen ministerivaliokunta teki periaatepäätöksen 9. tammikuuta.

Helsingin ratapihan toiminnalliseen parantamiseen haetaan 3 miljoonaa euroa tukea suunnitteluun ja 10,8 miljoonaa euroa rakentamiseen. Hankkeessa Helsingin ratapihan raiteistomallia monipuolistetaan ja lisätään opastinportaita kaupunkiraiteille. Samalla lisätään kapasiteettia ja vähennetään häiriöherkkyyttä. Helra-projektin kustannusarvio on 61 miljoonaa euroa.

Pisararadan suunnitteluun haetaan 12,16 miljoonan euron tukea ja rakentamiseen 66,8 miljoonaa euroa. Pisararata on Helsingin keskustan alainen lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisararata varmistaa tehokkaan rautatieliikenteen laajalla alueella. Se lisää sekä kauko- että lähiliikenteen täsmällisyyttä ja luotettavuutta. Pisararata parantaa koko eteläisen Suomen työmatkaliikenteen sujuvuutta. Pisararadan kustannusarvio on vuoden 2020 kustannustasolla 956 miljoonaa euroa. Valtion osuus rakentamiskustannuksista on 80 prosenttia.

Molemmilla raidehankkeilla on liikenteellisten vaikutusten lisäksi merkittäviä taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko on erittäin tyytyväinen siihen, että Helsingin ratapihan toiminnallisuutta parannetaan.

- Helsingin ratapihan parantaminen on aivan välttämätöntä koko Suomen junaliikenteen kehittämisen kannalta. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus katsoo junaliikennettä nyt kokonaisuutena. Olen koko syksyn tuonut esiin sen tosiasian, että Pisararata ei yksistään ratkaise Helsingin seudun junaliikenteen ongelmia, vaan siitä saadaan paras hyöty irti yhdessä muiden ratahankkeiden kanssa, toteaa Risikko.