Suomi mukana useissa Glasgow’n liikennejulistuksissa – sitoumukset kirittävät maita kohti hiiletöntä tie-, meri- ja lentoliikennettä

Tiedote 10.11.2021 15.15 fi sv en

Liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö tiedottavat

Suomi on mukana kuudessa Glasgow’n ilmastokokouksen liikennealoitteessa. Maat sitoutuvat vähentämään liikenteen päästöjä maalla, meressä ja ilmassa. Suuri osa julistuksista julkaistaan ilmastokokouksen liikennepäivänä 10.11.2021.

Liikenne ei ole ilmastokokouksen varsinaisella asialistalla, mutta etenkin kokouksen isäntämaa Ison-Britannian aloitteesta maat sopivat monista liikennealoitteista. Siten liikenne on kokouksessa näkyvämmässä roolissa kuin aiemmissa ilmastokokouksissa.

– Julistukset ovat selvä viesti siitä, että yhä useampi maa aikoo vaiheittain vapautua fossiilisista polttoaineista, oli kyseessä tie-, meri- tai lentoliikenne. Glasgow’n sitoumukset ovat linjassa Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden kanssa. Julistukset vahvistavat Suomen roolia korkean teknologian maana, joka kehittää ilmastoystävällisiä ratkaisuja liikenteeseen, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

– Liikenteen päästövähennykset ovat kriittisiä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta. Julistukset kirittävät kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ja myös kansallisia toimia. Suomelle on tärkeää, että löydämme keinot hiilettömään meriliikenteeseen, koska olemme käytännössä saari, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Uudet henkilö- ja pakettiautot päästöttömiksi vuoteen 2035 mennessä

Ilmastokokouksessa julkaistaan uusia päästöttömiä ajoneuvoja koskeva julkilausuma. Allekirjoittajamaat Suomi mukaan lukien sitoutuvat edistämään tavoitetta, jonka mukaan kaikki myytävät uudet henkilö- ja pakettiautot ovat päästöttömiä vuoteen 2035 mennessä tai aiemmin. Julistuksessa päästöttömällä ajoneuvolla tarkoitetaan autoa, joka ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä pakoputkenpäästä mitattuna.

Julkilausuma on linjassa Euroopan komission 15.7.2021 julkistaman 55-valmiuspaketin kanssa. Komissio on ehdottanut uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvojen kiristämistä. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että autonvalmistajien kannattaisi vuonna 2035 valmistaa ainoastaan päästöttömiä henkilö- ja pakettiautoja.

Uusista raskaan liikenteen ajoneuvoista 30 prosenttia päästöttömiä 2030 mennessä

Raskaan liikenteen osalta maat allekirjoittavat yhteistyöpöytäkirjan. Tavoitteena on, että vähintään 30 prosenttia kaikista uusista myydyistä raskaan liikenteen ajoneuvoista olisi päästöttömiä vuonna 2030. Lisäksi allekirjoittajamaat pyrkivät siihen, että kaikki uudet raskaat hyötyajoneuvot olisivat nollapäästöisiä vuonna 2040. Aloite koskee sekä henkilö- että tavaraliikennettä.

Pöytäkirjassa päästöttömällä ajoneuvolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on päästötön pakoputkenpäästä mitattuna eli sähkö- ja vetyautoja. Pöytäkirja tukee Suomen akku- ja sähköautoklusterin kehitystä. Tavoitteen saavuttamista seurataan vuosittain.

Lisäksi Suomi lähtee mukaan tieliikenteen sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuria koskevaan aloitteeseen, jossa sitoudutaan nopeuttamaan infrastruktuurin rakentamista. Latausinfrastruktuuri on ehdoton edellytys, jotta liikenne sähköistyy ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.

Kansallisesti myös biokaasu on tunnistettu tärkeäksi käyttövoimaksi siirtyessä pois tieliikenteen fossiilisista polttoaineista. Biokaasu on sen elinkaaripäästöt huomioiden ilmastoystävällinen ja kiertotaloutta edistävä vaihtoehto. 

Meriliikenteeseen hiilettömiä reittejä

Clydebank-julistus kannustaa tekemään pioneerityötä ja kehittämään kokonaan kasvihuonekaasupäästöttömiä merikuljetusyhteyksiä malliksi maailmalle. Julistus on nimetty skotlantilaisen telakka- ja satamakaupungin mukaan.

Valtiot voivat tunnistaa potentiaalisia kuljetusyhteyksiä, ja yhdessä satamien ja varustamoiden kanssa kehittää innovatiivisia julkisen ja yksityisen sektorin malliratkaisuja. Julistuksella pyritään tukemaan kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n päästövähennystoimia ja osoittamaan, että joillakin merireiteillä voidaan operoida kokonaan fossiilittomasti jo lähivuosina.

Suomessa ei ole vielä täysin hiilettömiä merireittejä. Aluksissa käytetään yhä enemmän esimerkiksi biopolttoaineitasekoitteita ja niissä on hybridiratkaisuja, jolloin alus kulkee osin sähköllä. Lisäksi Suomessa on maantielautta- ja yhteysalusreittejä, joita on lähivuosina mahdollista sähköistää yhä laajemmin.

Suomi on mukana myös Tanskan alulle panemassa julistuksessa, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästötön merenkulku vuoteen 2050 mennessä. Vastaavasta Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tavoitteen kiristämisestä on tarkoitus neuvotella IMO:n meriympäristön suojelukomitean istunnossa marraskuun lopulla.

Tähtäimessä ilmailun nettonollapäästöt 2050 mennessä

EU:n yhteisen kannan mukaisesti Suomi tukee julkilausumaa, joka kirittää ilmailun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen asteittain. Julkilausuman mukaan tähdätään siihen, että kansainvälisessä lentoliikenteessä hiilidioksidipäästöjen nettonollatavoite saavutetaan vuoteen 2050 mennessä. Tavoite edesauttaa sitä, että maailman keskilämpötilan nousu pysähtyisi 1,5 asteeseen. Julkilausumassa tunnistetaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n rooli ja tavoitteiden saavuttamista onkin edistettävä ICAO:n kautta. Esimerkiksi on pyrittävä siihen, että kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen kompensointijärjestelmä Corsia on mahdollisimman tehokas. Tärkeä välietappi on ICAO:n yleiskokous vuonna 2022. Lisäksi julkilausumassa maat sitoutuvat kehittämään ja ottamaan käyttöön kestäviä lentopolttoaineita.

Lisätietoja:

liikenne- ja viestintäministerin erityisavustaja Johanna Juselius, p. 0295 342 141, johanna.juselius@gov.fi

ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. +358 50 414 1682, riikka.yliluoma@gov.fi

yksikön johtaja Päivi Antikainen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 101, paivi.antikainen@gov.fi

erityisasiantuntija Laura Sarlin, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 063, laura.sarlin@gov.fi