Taajuuskaupasta valmistui suunnitelma

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 29.4.2008 13.23
Tiedote

Taajuuksia voitaisiin ryhtyä Suomessakin huutokauppaamaan. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä katsoo, että tiettyjä taajuusalueita olisi mahdollista jakaa markkinalähtöisesti. Taajuuksia käyttöönsä saanut voisi myös myydä toimiluvat edelleen.

Tähän saakka luvat on myöntänyt valtioneuvosto harkintansa mukaan eli kauneuskilpailulla.

Työryhmä luovutti ehdotuksensa viestintäministeri Suvi Lindénille 29. huhtikuuta.

Työryhmän mukaan kaupallistamalla taajuudet voitaisiin lisätä kilpailua ja helpottaa uusien yritysten pääsyä markkinoille. Viestintäpalvelujen laatu ja saatavuus paranisivat. Hallitusohjelman mukaan taajuuksien käyttöä tulee joustavoittaa. Selvitys taajuuksien jakotavoista on tarpeen Suomessa myös siksi, että taajuuspolitiikka on keskeinen osa EU:ssa vireillä olevaa sähköisen viestinnän lakipakettia.

Taajuuksien kaupallistaminen olisi työryhmän mukaan mahdollista Suomessa aikaisintaan vuoden 2009 lopussa. Vuoden alusta vapautuu muusta käytöstä taajuusalue 2,5-2,69 Ghz.

Tätä taajuusaluetta voitaisiin käyttää langattomien laajakaistapalvelujen tarjoamiseen. Työryhmä ehdottaa, että taajuusalueelle myönnettäisiin neljä verkkotoimilupaa. Niistä yksi varattaisiin uudelle toimijalle. Toimiluvan teleyritykset voisivat hankkia 15 vuodeksi kerrallaan.

Markkinaehtoinen taajuusmalli voitaisiin toteuttaa joko huutokauppaamalla tai uudistetulla kauneuskilpailulla. Huutokaupassa korkein tarjous voittaisi. Yritys ei kuitenkaan maksaisi summaa kerralla vaan vuosittain tasaerissä. Yhden erän suuruus olisi siten korkein tarjous jaettuna toimilupakauden pituudella.

Kauneuskilpailussa malliin liittyisi toimilupamaksu, joka määräytyisi taajuuksien markkina-arvon mukaan. Myös tämän ns. hallinnollisen kannustemaksun teleyritykset maksaisivat vuosittain. Molemmissa kaupallisissa jakotavoissa teleyritykset maksaisivat lisäksi normaalit radioluvista perittävät taajuusmaksut.

Toimiluvat myöntäisi nykytapaan valtioneuvosto. Valtioneuvosto määrittelisi myös edelleen taajuuksien käytön ehdot, joilla varmistetaan riittävä häiriöttömyys. Yritykset voisivat siirtää toimiluvat eteenpäin, mutta valtioneuvosto voisi erityisestä syystä olla hyväksymättä siirtoa. Kiellon syynä voisi olla esimerkiksi kilpailun vääristyminen.

Työryhmän selvityksen mukaan neljästä verkosta kolme tulisi taajuusjakoisille teknologioille, kuten UMTS-LTE. Yksi verkko varattaisiin aikajakoisille teknologioille, kuten mobiili-WiMax. Vähintään yksi lupa annettaisiin toimijalle, jolla ei ole voimassaolevaa kolmannen sukupolven matkaviestinverkon lupaa.

Työryhmä ei ota kantaa tulisiko sen esittämät mallit ottaa käyttöön. Jos taajuuksien myöntämistapaa uudistetaan, on muutettava viestintämarkkinalainsäädäntöä. Ministeriö pyytää työryhmän työstä
alan lausunnot.


Ministeri korostaa taajuuksien tärkeyttä


Viestintäministeri Suvi Lindénin mukaan taajuuksien merkitys yhteiskunnassa ja taloudessa kasvaa. Tähän on syynä langattoman viestinnän ja monenlaisten älykkäiden päätelaitteiden nopea yleistyminen.

- Uudet laitteet ja palvelut asettavat aiempaa suurempia tehokkuus- ja joustavuusvaatimuksia taajuushallinnolle. Näin ne luovat haasteita Suomen perinteiselle taajuuspolitiikalle.

- Taajuuksien jakaminen on viestintäpoliittisesti niin merkittävä asia, että mahdolliset muutokset vaativat huolellista poliittista valmistelua, viestintäministeri painotti.


Lisätietoja:
viestintäneuvos Juhapekka Ristola, puh. (09) 160 28348, 0400 788 530
neuvotteleva virkamies Olli-Pekka Rantala, puh. (09) 160 28585,
050 344 3400