Työryhmä: Päijänne-Saimaa -kanava ensisijaisesti matkailuhanke

Päijänteen ja Saimaan välisestä ns. Savon kanavasta päätettäessä painottuvat muut tekijät kuin kanavan liikenteellinen merkitys. Hankkeen toteuttaminen vaatisi voimakasta panostusta matkailuun sekä jo tässä vaiheessa sitovia päätöksiä matkailuinvestoinneista.

Kanavan matkailullista merkitystä, kustannuksia ja rahoitusta selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle tiistaina 29. kesäkuuta.

Perinteisenä liikennehankkeena Päijänne-Saimaa -kanavaa ei työryhmän mukaan voi käsitellä. Kanavan toteuttamisen perusteet olisivat muut kuin liikenteelliset. Päätöstä tehtäessä olisi arvioitava hankkeen ainutlaatuisuutta ja sen merkitystä tulevaisuuden matkailulle ja vapaa-ajan vesiliikenteelle.

Kanavan rakentaminen maksaisi arviolta 35-40 miljoonaa euroa. Käyttö- ja ylläpitokustannukset olisivat 250 000 - 270 000 euroa vuodessa. Rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2008.

Liikennehankkeita koskevilla laskentaperusteilla laskettuna kanavan hyötyjen ja kustannusten suhde jää 0,05 ja 0,2 välille. Toteutettavien liikennehankkeiden hyötykustannussuhteen tulisi olla yli 1,5.

Työryhmän mukaan kanavahankkeen rahoittaminen ei ole mahdollista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmasta, kuten Pohjois-Savon maakuntaliitto on esittänyt.

Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma päättyy vuonna 2006 ja siinä olevat varat on käytettävä vuoden 2007 loppuun mennessä. Aikataulusyistä kanavaa ei pystytä sisällyttämään ohjelmaan. Lisäksi muita suuria teollisuushankkeita on asetettu kanavan edelle.

Työryhmä toteaa, että kanava voisi välillisesti vaikuttaa työllisyyteen tai yksittäisen alueen kasvuedellytyksiin. Kunnat uskovat matkailun merkityksen kasvavan huomattavasti, jos kanava toteutetaan. Sen sijaan Matkailun edistämiskeskus ei pidä kanavaa matkailun kannalta merkittävänä, vaan se olisi eduksi lähinnä kesämatkailun ja matkailuyrittäjyyden kehittämiselle.

Pohjois-Savon TE-keskuksen mukaan kanavalta toivotut vaikutukset edellyttävät merkittäviä uusia investointeja. TE-keskus toteaa investointien olevan matkailuyritysten näkökulmasta mittavia.

Työministeriön mielestä kanavahanke tuottaisi investoinnin suuruuteen verrattuna varsin vähän pysyviä työpaikkoja. Rakennusvaiheessa kanavan työllistävyys olisi noin 700 henkilötyövuotta, sen jälkeen 70-90 henkilötyövuotta.

Selvitystyön taustana olivat liikenneväyläpolitiikkaa pohtineen ministerityöryhmän linjaukset vuosille 2004-2013. Ministerityöryhmä esitti, että kanavahanketta koskeva ratkaisu tehdään hallituksessa kevään 2004 aikana.

Selvitystyöryhmän mietintö oli yksimielinen. Työryhmässä olivat edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sisäasiainministeriö, työministeriö, Matkailun edistämiskeskus, Keski-Suomen liitto, Pohjois-Savon liitto, Järvi-Suomen merenkulkupiiri ja Merenkulkulaitos.

Mietintö lähetetään nyt lausuntokierrokselle, jonka jälkeen asia viedään hallituksen käsiteltäväksi.


Lisätietoja

työryhmän puheenjohtaja, rakennusneuvos Juhani Tervala, puh. 050 552 7260
yli-insinööri Anneli Tanttu, puh. (09) 160 28485 tai 0400 438 543