Työryhmä pohti metrorahoitusta: Länsimetroon voitaisiin käyttää elinkaarimallia

Länsimetro voitaisiin rakentaa nopeasti ja tehokkaasti elinkaarimallilla. Näin katsoo länsimetron yksityisrahoitusta käsitellyt seurantaryhmä, joka luovutti mietintönsä liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle 26. helmikuuta

Työryhmän mielestä elinkaarimallin merkittävin hyöty on, että sillä vauhditettaisiin hankkeen käynnistämistä. Länsimetron kokoluokan investoinnille on vaikea saada perinteisin keinoin budjettirahoitusta, mikä voi lykätä hanketta. Elinkaarimallissa kustannukset jakautuvat usealle budjettivuodelle.

Mallissa Espoon ja Helsingin kaupungit sekä yksityinen projektiyhtiö tekisivät palvelusopimuksen. Yhtiö suunnittelisi, rakentaisi ja rahoittaisi metroradan. Se myös huolehtisi ratainfrastruktuurin kunnossapidosta.

Tilaaja maksaa rakennuttajayhtiölle palvelumaksuja sopimusajan eli 30 vuotta. Palvelumaksun perusteeksi suositellaan infrastruktuurin käytettävyyttä. Sopimuskauden päätyttyä metrolinja siirtyisi julkisen sektorin hallintaan.

Työryhmä ehdottaa, että Länsimetron rakentava palveluyhtiö vastaisi myös koko nykyisen metroverkon kunnossapidosta. Sen sijaan liikenteen hoitaminen ja ohjaus jätetään palvelusopimuksen ulkopuolelle.

Länsimetron nopea rakentaminen ja käyttöönotto lisäävät hankkeen yhteiskuntataloudellisia hyötyjä. Niitä ovat mm. matkustuksen aikasäästöt, liikenteen päästöjen aleneminen sekä onnettomuuksien väheneminen.

Selvitysten perusteella elinkaarimalli voi olla budjettirahoitusta edullisempaa. Säästö syntyisi lyhyemmästä rakentamisajasta ja pienemmistä ylläpitokustannuksista. Näiden elinkaarimallille tyypillisten hyötyjen saavuttamisesta metrohankkeessa ei kuitenkaan näiden selvitysten perusteella ole täyttä varmuutta.

Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään kaavaillun Länsimetron kustannusarvio on 412 miljoonaa euroa. Perinteisellä mallilla hankkeen rakennusajaksi on arvioitu viisi vuotta. Kannattavuuslaskelmat perustuvat siihen, että valtion apu hankkeelle on 30 prosenttia.

Liikenne- ja viestintäministeriö ja YTV hankkivat ryhmän käsiteltäviksi neljä konsulttiselvitystä, joissa oli ideoitu ja arvioitu länsimetron erilaisia rahoitus- ja toteutusmalleja. Kahdessa selvityksessä suositeltiin tilaajan ja yksityisen palvelun tuottajan palvelusopimuksia. Kahdessa muussa ehdotuksessa kuntien rooli oli vahvempi.

Työryhmä toteaa, että selvitys tarjoaa mallin hankkeen toteuttamiseksi ja että kunnilla on nyt mahdollisuus lähteä etenemään asiassa.