Takaisin

Uusia keinoja nopeuttamaan viestintäverkkojen rakentamista?

Uusia keinoja nopeuttamaan viestintäverkkojen rakentamista?

Tiedote 21.09.2006 14.41 fi

Valtio voisi edistää teleyritysten intoa investoida viestintäverkkoihin antamalla uusien verkkojen rakentajille määräajaksi monopolioikeuden verkkonsa käyttöön. Myös verkkojen yhteisrakentamista voitaisiin edistää.

Näin esitteli liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen ministeriön tulevaisuuskatsausta Finnet-liiton seminaarissa Vuokatissa 21. syyskuuta.

- Investointihalua ruokkiakseen lainsäätäjä voisi esimerkiksi keventää uusien verkkojen rakentajan velvollisuutta luovuttaa verkon kapasiteettia kilpailijoille, Pursiainen esittää.
- Oikeus verkon monopolikäyttöön toisi uusia tekniikoita nopeasti markkinoille ja nopeuttaisi verkkojen rakentamista. Mahdollisten haittojen minimoimiseksi luovutusvapaus voitaisiin antaa esimerkiksi vain määräajaksi, Pursiainen sanoo.

Toinen mahdollisuus investoinneissa säästämiseen ja verkkojen ulottamiseen kannattavasti harvaan asutuille alueille olisi yhteisrakentaminen. Pursiainen muistutti, että vapaaehtoinen yhteistoiminta matkaviestinverkoissa on jo nyt mahdollista siellä, missä kilpailevia verkkoja ei synny kaupallisesti.

Yhteiskunnan kannalta on edullista, että televerkot ulottuvat haja-asutusalueillekin ja antavat niille mahdollisuuden kehittyä. Pursiaisen mukaan täysin yhtenäiseen hinta- ja palvelutasoon eri puolilla maata ei kuitenkaan päästä vaan kohtuulliset erot on hyväksyttävä.

- Valtion tuki on rajattava tiukasti tilanteisiin, joissa verkkoinfrastruktuuria ei missään tapauksessa rakenneta kaupallisesti tai se tulisi erittäin kalliiksi käyttäjille, Pursiainen sanoi.


Arjen tietoyhteiskunta mahdollisuus teleyrityksille

Kansliapäällikkö Pursiainen uskoo, että telealan liiketoiminta on piristymässä viime vuosikymmenen vaikeuksien jälkeen. Teleyritykset voivat varmistaa elinvoimansa uusien innovaatioiden, kumppanuuksien tai toiminnan laajentamisen kautta.

- Suurin mahdollisuus teleyritykselle on uusi arjen tietoyhteiskunta. Teleyrityksille on kohtalon kysymys, minkä roolin ne ottavat arjen tietoyhteiskunnassa, kansliapäällikkö Pursiainen sanoi.

- Esimerkiksi logistiikassa, liikenneturvallisuustyössä ja liikennepalveluissa otetaan laajasti käyttöön tietotekniikkaa ja viestintäpalveluita. Kokonainen suuri elinkeino ja ihmisten arki huutavat tietotekniikkaa ja viestintää avukseen, Pursiainen sanoi.


Asiakaspalvelua vara parantaa telemarkkinoilla

Myös kuluttajien huono kohtelu telemarkkinoilla oli kansliapäällikön puheen aiheena. Hänen mukaansa on osoittautunut, että kuluttajan etujen turvaamiseen tarvitaan viranomaisten toimia. Pursiainen toivoo, että mm. keväällä voimaan tulevat uudet kuluttajanormit saisivat teleyritykset näyttävästi kilpailemaan kuluttajansuojalla

Pursiainen kiitteli Euroopan komission verkkovierailu-asetusehdotusta, jonka tavoitteena on alentaa matkapuheluhintoja EU:ssa. Hän toivoi, että yritykset pyrkisivät kohtuulliseen hinnoitteluun myös vapaaehtoista tietä.

- Jälleen kerran Suomessa neuvotellaan televerkkojen yhdysliikenteestä. Teleregulaattori on nyt järjestänyt taajuudet uudelleen tasapuolisella tavalla, jolloin erityisesti Finnet-yhtiöiden pitkäaikainen vaatimus on toteutunut. Nyt ala haluaa kuulla, että Finnet-yhtiöt osoittavat kohtuullisuutta ja tervettä järkeä vaatimuksissaan, Pursiainen sanoi.


EU:ssa painetta keskitettyyn viestinnän sääntelyyn

Pursiainen kaipasi puheessaan keskustelua EU:n viestintäpolitiikan tulevaisuudesta.

- Euroopalla on periaatteessa kaksi suuntaa: joko kiinteytyvät tai hajautuvat telemarkkinat. Kiinteytyvillä markkinoilla on yhteiset säännöt ja kentälle jää muutamia vahvoja toimijoita. Hajautuvilla markkinoilla säännöt vaihtelevat ja pienemmillekin toimijoille on tilaa, Pursiainen kuvasi.

Komissio ajaa viestintämarkkinoiden keskitettyä ohjausta, mikä voisi nopeuttaa yhteisön päätöksentekoa ja vahvistaa sisämarkkinoita. Tästä olisi etua erityisesti suurille teleyrityksille.

- Euroopan laita-alueilla kuten Suomessa vaarana on kuitenkin ainakin lyhyellä tähtäimellä viestintäpalveluiden kallistuminen ja laadun heikkeneminen, Pursiainen totesi. Hän puolustikin Suomen tähänastista linjaa, että yhteisölainsäädännön tulee olla tarpeeksi yleispiirteistä ja jättää kansallista liikkumavaraa.