Uutta tietoa Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutuksesta

Ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö tiedottavat


Neljän kilometrin koulumatka kuluttaa vuoden aikana jopa 13300 kiloa uusiutumattomia luonnonvaroja, kun lasta kuljetetaan mennen tullen henkilöautolla. Polkupyörällä taitettu koulumatka kuluttaa vain 320 kiloa ja linja-autolla matkaan kuluu 470 kiloa uusiutumattomia luonnonvaroja vuodessa. Koulupäivää kohden kuluu autolla 74 kg, bussilla 2,5 kg ja pyörällä vajaat 2 kiloa uusiutumattomia luonnonvaroja. Tällaisia tuloksia on saatu juuri valmistuneessa FIN-MIPS Liikenne -tutkimuksessa.

Tutkimushankkeessa selvitettiin laajasti Suomen liikennejärjestelmän aiheuttamaa luonnonvarojen kulutusta. Kulutus on laskettu käyttäen ns. MIPS-lukua, joka kuvaa tietyn palvelun koko elinkaaren aikaista luonnonvarojen kulutusta suhteessa hyötyyn (Material Input Per Service Unit).

Suomen ajoneuvo-, polkupyörä-, raide-, lento- ja meriliikenteen MIPS-luvut perustuvat selvityksiin, joissa on otettu huomioon uusiutumattomien luonnonvarojen sekä veden ja ilman kulutus. Sen sijaan muita ympäristövaikutuksia ei tässä tutkimuksessa ole otettu huomioon, sillä MIPS-luvut antavat saman painoarvon kaikille käytetyille materiaaleille huolimatta niiden toisistaan poikkeavista ympäristövaikutuksista. MIPS ei mittaa esimerkiksi pohjavesien pilaantumista, melua, tärinää, päästöjen vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen tai liikenneturvallisuutta. MIPS ei myöskään ota huomioon maisemaan tai maankäyttöön liittyviä vaikutuksia.

Tutkimus osoitti, että liikenne kuluttaa erittäin paljon luonnonvaroja, kun mukaan lasketaan infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon tarvittavat luonnonvarat. "Suomen liikennejärjestelmä kuluttaa asukasta kohden keskimäärin 25 tonnia uusiutumattomia luonnonvaroja vuodessa. Tämä vastaa 100 kauppakassillista viikossa", laskee tutkija Satu Lähteenoja Helsingin yliopistosta. Yli 90 % tästä aiheutuu infrastruktuurista eli katujen ja teiden, ratojen, lentoasemien ja satamien elinkaaren aikaisesta rakentamisesta ja ylläpidosta.

"Tonttikatujen ja yksityisteiden liikenteen suuret MIPS-luvut ovat esimerkki yksityisautoiluun perustuvan ja hajanaisen yhdyskuntarakenteen ongelmallisuudesta", toteaa tutkija Suvi Talja Helsingin yliopistosta. "Väljät omakotitaloalueet ja haja-asutusalueet, joissa tonttikatuja tai yksityisteitä on paljon suhteessa niiden käyttäjiin, vaativat suuria materiaalipanoksia. Eheyttämällä yhdyskuntarakennetta niin taajamissa kuin myös haja-asutusalueilla voidaan nykyisten väylien käyttöä tehostaa. Samalla vähenisi uusien, vähäkäyttöisten väylien rakentaminen ja säästyisi yhteiskunnan varoja", Talja toteaa.

"Juuri päättynyt FIN-MIPS Liikenne -tutkimushanke on tuottanut osin yllättäviä tuloksia", sanoo tutkimuksen johtaja, dosentti Arto Saari Teknillisestä Korkeakoulusta. "Pyörällä kulkeminen kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja henkilökilometriä kohden keskimäärin jopa hieman enemmän kuin vastaava matka bussilla tai metrolla. Tämä aiheutuu siitä, että tutkimuksessa otettiin mukaan myös liikenneinfrastruktuurin kuten pyöräteiden rakentamisen ja ylläpidon luonnonvarojen käyttö", selventää Saari.

Yllättävä tutkimustulos ei tarkoita sitä, että pyörällä ajo sinänsä kuluttaa paljon luonnonvaroja vaan sitä, että Suomen pyörätieverkko on raskas suhteessa Suomessa pyörällä ajettaviin kokonaiskilometreihin. Tutkijat huomauttavat, että kaikista liikenteen kuluttamista uusiutumattomista luonnonvaroista pyöräily kuluttaa kuitenkin vain 0,4 %. Pyörällä ajetaan myös muualla kuin varta vasten rakennetuilla pyöräteillä.

Kaukomatka junalla ei kuluta juuri vähemmän uusiutumattomia luonnonvaroja kuin henkilöautolla. Molemmilla matkustaminen kuluttaa enemmän kuin lentokoneella, koska lentoliikenne tarvitsee vain vähän infrastruktuuria.

"Yksi tutkimuksen yllättäjä oli lentoliikenne", kertoo tutkimuksen koordinaattori, ekotehokkuuskonsultti Michael Lettenmeier Suomen luonnonsuojeluliitosta. "Lentoliikenne kuluttaa matkustettua kilometriä kohden vähemmän uusiutumattomia luonnonvaroja kuin henkilöauto tai juna. Lentoliikenteen ongelma on tavallaan sen nopeus. Nopeus houkuttelee meitä tekemään yhä pidempiä matkoja yhä useammin. Tällöin luonnonvarojen kokonaiskäyttö nousee, vaikka sen pitäisi laskea", Lettenmeier muistuttaa.

MIPS-laskelmien ei ole tarkoitus syrjäyttää muita ympäristövaikutusten arviointeja vaan täydentää niitä luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta. Menetelmä tuo siten uuden näkökulman keskusteluun liikenteen ympäristövaikutuksista ja kestävästä kehityksestä. MIPS-menetelmä tarjoaa yhden havainnollisen apuvälineen, jota voidaan käyttää luonnonvarojen kulutuksen arviointiin esimerkiksi liikennejärjestelmän suunnittelussa ja väylähankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. MIPS-menetelmän avulla voidaan myös kehittää tuotteita ja palveluja, jotka tuottavat laadukasta palvelua vähemmillä luonnonvaroilla kuin aikaisemmin.

Lisätietoja:
Tutkimushankkeen johtaja Arto Saari, Teknillinen Korkeakoulu,
p.040 563 0803
Tutkimuksen koordinaattori Michael Lettenmeier, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 040 5412 876
Ylitarkastaja Merja Saarnilehto, ympäristöministeriö, p (09) 1603 9622
Tutkija Outi Väkevä, liikenne- ja viestintäministeriö, p. (09) 160 28661