Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) valvonta kaipaa selkeää kokonaiskoordinaatiota ja valvonnan tehostamista kuljetusketjun alkupäässä.
Ministeriö teetti VAK-valvontaa koskevan tutkimuksen, jossa koottiin yhteen nykyiset kaikkien kuljetusmuotojen valvonnasta vastaavat tahot ja näiden nykyiset käytännöt sekä selvitettiin toimijoiden tarpeet ja ehdotukset valvonnan kehittämiselle. Tutkimuksessa myös verrattiin suomalaisen VAK-valvonnan nykytilaa kolmeen Euroopan maahan.
Tutkimuksen mukaan valvonnan kokonaiskoordinointivastuu sopisi luontevasti vuoden 2010 alussa aloittavalle Liikenteen turvallisuusvirastolle. Lisäksi tutkimuksessa esitetään VAK-valvonnan laajentamista aineita lähettäviin ja vastaanottaviin yrityksiin. Kuljetusketjun alkupään merkitys VAK-kuljetusketjulle on tärkeä, sillä lähettävä yritys luo pohjan kuljetuksen turvallisuudelle.
Vaarallisten aineiden kuljetuksia miljoonia tonneja vuosittain
Ministeriö julkaisi myös tiedot vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetuksista sekä alus- ja ilmakuljetuksista Suomessa vuonna 2007.
Maanteitse vaarallisia aineita kuljetettiin yhteensä 9,5 miljoonaa tonnia ja rautateitse yhteensä 5,6 miljoonaa tonnia. Suurin osa tie- ja rautatiekuljetuksista oli palavien nesteiden kuljetuksia. Seuraavaksi eniten kuljetettiin syövyttäviä aineita ja kaasuja.
Aluskuljetusten määrä oli yhteensä 37,4 miljoonaa tonnia. Kuljetusmääriltään suurimmat satamat olivat Kilpilahti, Naantali, Hamina, Pori ja Helsinki. Suurin osa kuljetuksista koostui raakaöljyn ja öljytuotteiden kuljetuksista (69 %). IMDG-koodin mukaisen kappaletavaran osuus oli miljoona tonnia (n. 3%). Ilmakuljetuksina vaarallisia aineita kuljetettiin noin 1,2 tuhatta tonnia.
Ministeriö on julkaissut selvitykset vaarallisten aineiden kuljetusmääristä aiemmin vuosilta 1987, 1992, 1997 ja 2002.
