Valtiosihteeri Puro: Muuttuva ympäristö ja pysyvät olosuhteet sovitettava yhteen liikennesuunnittelussa

"Liikennejärjestelmien tulevaisuudesta puhuttaessa järkevä aikaväli on 20-30 vuotta", arvioi liikenne- ja viestintäministeriön valtiosihteeri Perttu Puro. "Kauempana olevan tulevaisuuden liikennemaailmaa olisi ehkä kiehtovaa miettiä, mutta suurten epävarmuustekijöiden takia käytännön hyöty jäisi niukaksi. Parempi onkin edetä nykysysteemistä pienin askelin oikeaan suuntaan." Valtiosihteeri Puro puhui tulevaisuuden liikenneratkaisuista Hämeenlinnassa Tulevaisuusfoorumit 2005 -tapahtumasarjaan kuuluvassa tilaisuudessa. Siinä pohdittiin kasvualueiden palvelujen ja asumisolojen tulevaisuutta.

Nykymaailmassa on näkyvissä suuria kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, jotka tulevat kiistatta vaikuttamaan myös liikennepolitiikkaan. "Esimerkiksi pyrkimys vähentää kasvihuonekaasuja ja polttoaineiden hinnan nousu on pakko ottaa liikennesuunnittelussa huomioon", Puro sanoi. "Toisaalta tietyt toimintaympäristön piirteet eivät muutu: Suomen maantieteellinen sijainti kaukana suurista markkina-alueista ja pitkät etäisyydet maan sisällä ovat pysyviä tekijöitä."

Puro tarkasteli kasvualueiden liikennesuunnittelua sekä yksityishenkilöiden liikkumisen että elinkeinoelämän tarpeiden kannalta. "Ihmisten liikkumisen näkökulmasta merkittävimpiä toimintaympäristön muutoksia ovat muun muassa maan sisäinen muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, kaupan ja palveluiden keskittäminen ja polttoaineiden hinnan nousu", Puro kaavaili. Julkisen liikenteen merkitys tulee Puron mukaan korostumaan. Lisäksi tärkeässä asemassa ovat kattavat ja korkeatasoiset kevyen liikenteen väylät. "Pitkän matkan liikenteessä tärkeimpien aluekeskusten yhteydet pääkaupunkiseudulle ja muihin keskuksiin ovat nopeampia ja turvallisempia kuin nykyisin. Myös kansainväliset yhteydet ovat kehittyneet: Pietariin on Helsingistä runsaan kolmen tunnin nopeajunayhteys."

Elinkeinoelämän kuljetuksiin vaikuttavat ainakin taloudellisen toiminnan kansainvälistyminen, öljyn hinnan nousu sekä logistiikkatoimintojen kansainvälistyminen, keskittyminen ja erikoistuminen. "Kustannustehokkuus, täsmällisyys ja nopeus tulevat entistä tärkeämmiksi. Merikuljetusten merkitys tuonnissa ja viennissä on vastaisuudessakin ratkaiseva. Öljyn hinnan nousu ja Euroopan unionin liikennepolitiikka toimivat maakuljetuksissa rautateiden eduksi. Ei näytä kuitenkaan mahdolliselta, että tiekuljetuksista tapahtuisi kovin merkittäviä siirtymiä rautatie- tai vesikuljetuksiin. Hintojen korotukset siirtyvät pitkällä aikavälillä pois kuljetusyritysten taloutta rasittamasta suoraan tuotantokustannuksiin ja tuotteiden hintoihin", uskoi Puro. Suomen satamien hän ennusti hyötyvän siitä, että niiden kautta tulee kulkemaan suuri osa Kaukoidästä Siperian rataa pitkin rahdattavasta tavarasta.

"Kuljetusten turvallisuuden merkitys korostuu. Se lisää Suomen kilpailukykyä, sillä turvallisuus on suomalaisessa liikennesuunnittelussa jatkuvasti keskeisessä asemassa. Myös telematiikka eli tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen liikenteeseen auttaa parantamaan turvallisuutta", Puro sanoi. Liikennepoliittisen päätöksenteon siirtyminen yhä enemmän ylikansalliselle tasolle ja liikennestandardien yhdenmukaistaminen ovat valtiosihteerin mukaan pysyviä ilmiöitä, joskin EU:n yhdentymiskehityksen kohtaama vastustus voi hidastaa prosesseja.