Viestintäministeri Lindén EK:n yrittäjävaltuuskunnan kokouksessa 7.5.2008

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 7.5.2008 0.00
Puhe

EK:n yrittäjävaltuuskunnan kokous 7.5.2008 Viestintäministeri Suvi Linden


Kilpailukykyinen ja turvallinen arjen tietoyhteiskunta

Hyvät kuulijat,

Suomen kilpailukyvyn turvaaminen ja kehittäminen on Talous- ja yhteiskuntapolitiikkamme tärkeä tehtävä. Tieto- ja viestintäteknologia on noussut nopeasti suomalaisen elinkeinoelämän kolmanneksi tukijalaksi metsä- ja metalliteollisuuden rinnalle. Suomi on teknologian avulla onnistunut muita maita nopeammin kehittämään samanaikaisesti kansantalouden kilpailukykyä ja lisäämään hyvinvointia ja olemme useissa kansainvälisissä tutkimuksissa saavuttaneet kilpailukyvyssä maailman kärjen tai vähintään kärjen tuntuman.

Suomessa on hyvät edellytykset kehittää kilpailukykyistä tietoyhteiskuntaa myös jatkossa. Laajakaistan penetraatiossa olemme EU:ssa kakkosia heti Tanskan jälkeen, yritysten laajakaistayhteyksien määrässä olemme puolestaan ensimmäisiä. Kehitys ja innovaatiotoimintaan panostuksemme on Euroopan toiseksi suurinta.
Kehitykseen on panostettava erityisesti siksi, että vaikka olemmekin kilpailukykymittareilla mitattuna maailman kärkikastia, myös negatiivisia signaaleita on havaittavissa.

Useiden tutkimusten mukaan Suomen asema on heikentynyt huolestuttavasti muun muassa julkishallinnon sähköisten palveluiden tarjonnassa. YK:n tuoreen vertailun mukaan Suomen valmiudet sähköiseen hallintoon ovat selvästi huonommat kuin muilla Pohjoismailla ja Suomi on pudonnut verkkohallintovalmiuksissa 9. sijalta 15. sijalle.

Viimeaikaiset negatiiviset signaalit on jokaisen hyvä tiedostaa ja selittelyyn ei kannata käyttää aikaa. Aionkin viedä omalta osaltani määrätietoisesti tietoyhteiskuntakehitystä eteenpäin menetettyjen sijoitusten parantamiseksi ja suomalaisen kilpailukyvyn takaamiseksi myös jatkossa.

1. Arjen tietoyhteiskunta

Tällä hallituskaudella tietoyhteiskuntapolitiikkaa koordinoi johdollani toimiva arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta. Sen tehtävänä on varmistaa edellisen hallituksen laatiman tietoyhteiskuntastrategian tavoitteiden toteutuminen käytännössä ja olemmekin laatineet varsin konkreettisen toimintaohjelman. Keskeisimmät toimenpiteet suunnataan tietoyhteiskunnan infrastruktuurin, innovaatioympäristön sekä viestintämarkkinoiden kehittämiseen. Digitaalisten sisältöjen ja palveluiden sekä osaamisen ja valmiuksien kehittäminen ovat nekin tulevina vuosina politiikan keskiössä.

Infrastruktuurin osalta tavoitteena on parantaa nopeiden ja edistyksellisten tietoliikenneyhteyksien ja palveluiden tarjontaa. Laajakaistan tarjonnan edistäminen julkisen hallinnon toimenpitein on entistä tärkeämpää. Hyvällä yhteistyöllä ja onnistuneella sääntelyllä voimme luoda viestintäalan yrityksille reilun toimintaympäristön sekä kuluttajille laadultaan hyviä, tarpeiden mukaisia ja hinnaltaan edullisia viestintäpalveluja. Lähden siitä, että palvelut tulee tarjota pääosin kaupallisesti. Kuitenkin alueilla, jonne ei synny kaupallista tarjontaa, monipuolisten ja korkealaatuisten viestintäpalveluiden saatavuus varmistetaan edistäen julkisin varoin verkkojen kehitystä.

Olen tänään käynnistänyt uuden kansallisen laajakaistastrategian valmistelutyön, jolla tulee olemaan tässä kehityksessä merkittävä rooli. Uuden laajakaistastrategian tavoitteena on Suomen säilyttäminen laajakaistan tarjonnan kärkimaiden joukossa jatkossakin. Tutkimme laajasti ne vaihtoehdot, joilla voimme edistää nopeiden ja edistyksellisten laajakaistayhteyksien ja - palveluiden tarjontaa kaikille. Niin langattoman verkon, valokaapeliyhteyksien, kupariverkon kuin muidenkin vaihtoehtojen tarjoamat mahdollisuudet tulevaisuuden infrastruktuurissa tullaan tarkasti arvioimaan.

TeliaSoneran helmikuun ilmoitus syrjäseutujen lankaverkoista vetäytymisestä vaikuttaa merkittävästi maamme laajakaistamarkkinoihin ja viestintäympäristöön. Ilmoitusta ennakoiden pyysin kansliapäällikkö Pursiaista laatimaan vähimmäislistan siitä, mihin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota, kun kaupallisesti toimiva teleyritys haluaa toteuttaa teknologiasiirtymän. Lähtökohta on, ettei kenellekään saa tulla oikeudenmenetyksiä. Yritys on ilmoittanut sitoutuvansa toteuttamaan vähimmäislistan vaatimukset.

Yleispalvelulainsäädännön mukainen tarkoituksenmukainen Internet-yhteys on nopeudeltaan hyvin vaatimaton, vain 30-50 kbit/s. Olen määrännyt valmisteltavaksi viestintämarkkinalain muutoksen siten, että jatkossa yleispalvelun mukainen Internet-yhteys seuraisi tietyin ehdoin enemmistön käytössä olevan Internet-yhteyden nopeutta. Tällöin kaikilta yleispalveluvelvollisilta teleyrityksiltä vaadittaisiin ensivaiheessa laajakaistayhteys mahdollisesti vähintään 1 Mbit/s:n yhteysnopeudella. Vaatimus nostaisi merkittävästi erityisesti syrjäseuduilla tarjottujen Internet-palvelujen yhteysnopeuksia. Tietoyhteiskunnan kehitys edellyttää mielestäni laajakaistan jokaiselle sitä haluavalle. Olemme muuttamassa viestintämarkkinalakia siten, että laajakaista tulee yleispalvelun piiriin - siis jokaisen oikeudeksi.

Teknologia- ja palveluntarjontamurros vaikuttaa erityisesti taajamien ulkopuolella. Olenkin käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa selvitetään erilaisten maatilojen, maaseudulla tyypillisesti toimivien yritysten ja muun maaseudun elinkeinoelämän tietoliikennetarpeet ja riippuvuudet luotettavista tietoliikenneyhteyksistä. Selvityksen on määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä.

Hallituskauden yhtenä isona haasteena tulee olemaan laajamittaisen monikanavaisen yhteispalvelu-uudistuksen sekä asiointitilin toteuttaminen. Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon palveluita keskitetysti yhdestä paikasta. Keskeisenä tavoitteena on tarjolla olevan palveluvalikoiman laajentaminen ja yhtenäistäminen. Asiointitili on puolestaan ratkaisu, joka tarjoaa keskitetyn asiakaskohtaisen paikan, jossa asiakas voi seurata asioidensa käsittelyn etenemistä ja saada päätösasiakirjat sähköisessä muodossa. Niin yhteispalvelu-uudistuksen kuin asiointitilinkin toteuttaminen tulee helpottamaan merkittävästi kansalaisten ja yritysten arkea sekä asiointia.

Tulen lisäksi edistämään sähköisen laskutuksen käytön lisääntymistä, sillä sähköinen laskutus ei ole Suomessa edistynyt riittävällä nopeudella. Julkisen sektorin on vaadittava sähköisinä kaikki laskut sekä siirryttävä omien palveluiden ja tuotteiden sähköiseen laskuttamiseen. Tällä tavoin volyymit saadaan reippaaseen nousuun ja siitä saatavat tehokkuus ja tuottavuushyödyt koituvat sekä julkisen sektorin että yritysten parhaaksi.

2. Kilpailukyky

Hyvät naiset ja herrat, Talouden muutokset sekä raaka-aineiden hintojen nousu tuovat haasteita suomalaiselle elinkeinoelämälle. Kilpailukyvyn säilyttämisessä tieto- ja viestintäteknologian tarjoamat mahdollisuudet työn tuottavuuden parantamiseen sekä uusien liiketoimintamallien käyttöönottoon ovat avain asemassa.

Tieto- ja viestintäteknologiaa tulisi hyödyntää tehokkaammin kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja toimialoilla. Esimerkiksi logistiikka-, taloushallinto-, ja asiakashallintajärjestelmiä uudelleen organisoimalla voidaan saavuttaa suuria kustannushyötyjä.

Monipuolistuvat sähköisen viestinnän markkinat luovat mahdollisuuksia uusille ja innovatiivisille sisällöille ja liiketoiminnan muodoille. Julkishallinnon ja elinkeinoelämän tulisi pyrkiä yhteistyössä löytämään uusia keinoja sisältöpalveluiden kehittämiseksi sekä teknologia- ja palveluratkaisujen kaupallistamiseksi. Infrastruktuuri on jo olemassa. Nyt tarvitaan vain lisää laadukkaita palveluja ja niiden käyttöön ottajia.

Uusia sähköisen viestinnän tarjoamia mahdollisuuksia, kuten sosiaalista mediaa, on myös hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti. Samanaikaisesti suomalaisia teknologia- ja palveluinnovaatioita on markkinoitava aktiivisesti ulkomaille. Menestyminen kilpailukyvyn kärkimaana edellyttää yhteistyötä erityisesti EU:n ulkopuolisten tietoyhteiskunnan edelläkävijöiden kuten Yhdysvaltojen, Japanin sekä Etelä-Korean kanssa.

Julkisen sektorin täytyy puolestaan panostaa siihen, että edellytykset kilpailukyvyn säilyttämiselle on olemassa. Suomen viestintämarkkinat ovat pienet ja kansalliset, joten mahdollisuudet tehdä tuloksellista liiketoimintaa riippuu paljolti kansainvälisestä sääntelystä. Euroopan komissio antoi marraskuussa 2007 ehdotukset sähköisiä
viestintäverkkoja ja -palveluja koskevan EU:n sääntelyjärjestelmän muuttamiseksi. Pelkistetysti kyse on eräistä toiminnallisista uudistuksesta ja toisaalta aikeesta lopettaa kansalliset viestintäpolitiikat. Olen analyysissäni päätynyt siihen, että funktionaalisia uudistuksia on perusteltua tukea, mutta toimivallan siirtoon on syytä suhtautua varauksin. Funktionaalisista uudistuksista merkittävimmät kohdistuvat mm. taajuuksien myöntämismenettelyjen joustavoittamiseen. Nämä uudistukset parantaisivat myös meikäläisen tieto- ja viestintämarkkinan toimivuutta. Mutta samalla olen voimakkaasti sitä mieltä, että suomalaisten yritysten ja kansalaisten etu vielä vuosia tästä eteenpäin on innovatiivinen, yhteistyöhakuinen ja ennustettava kansallinen viestintäpolitiikka. Esityksestäni ensin hallitus ja sitten eduskunta ovat
hyväksyneet Suomelle hyvin selväpiirteisen neuvottelutavoitteet. Keskeistä on,
että Suomi voi jatkossakin itse päättää siitä, miten mm. niukkoja taajuusresursseja käytetään, jotta niistä saadaan paras mahdollinen yhteiskunnallinen hyöty.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi on onnistunut viemään neuvotteluja varsin hyvin haluamaansa suuntaan ja Suomen vaatimukset on otettu erittäin hyvin huomioon mm. puheenjohtajamaa Slovenian kompromissiehdotuksissa. Direktiiveistä päätetään kuitenkin yhteispäätösmenettelyssä yhdessä muiden EU-maiden ja Euroopan parlamentin kanssa, joten neuvottelujen lopullinen tulos on tässä vaiheessa kaikkea muuta kuin selvä. Myös täällä olevien yritysten olisi syytä omien yhteyksiensä kautta vaikuttaa siihen, että komissio ei kuuntelisi yksinomaan glogaalien suuryritysten intressejä uudistettaessa meihin kaikkiin vaikuttavaa
EU-lainsäädäntöä.

3. Tietoturvallisuus

Tietoyhteiskunnan kehitys sisältää mahdollisuuksien lisäksi myös uhkia. Kilpailukyvyn varmistamisen yhtenä keskeisenä ehtona on, että näihin uhkiin varaudutaan huolellisesti. Perusedellytyksiä ovat tietoyhteiskuntaosaaminen, erilaisten järjestelmien, laitteiden ja palveluiden yhteentoimivuus, turvallisuus ja luotettavuus sekä esteettömyys ja käyttäjäystävällisyys. Palveluiden tulee täyttää nämä perusedellytykset kaikissa oloissa.

Kansalaisten ja yritysten pitää voida luottaa tietoyhteiskunnan palveluihin. Yhteiskunnan toimintojen riippuessa lähes täysin tietoverkkojen ja tietojärjestelmien toimintavarmuudesta, on toimintaympäristön oltava tietoturvallinen. Tietojärjestelmät ovat haavoittuvaisia erilaisille tietoturvauhille ja verkkorikollisuudelle. Hyvä tietoyhteiskunta edellyttää siten teknisesti toimivia ja turvallisia palveluita.

Olenkin perustanut uuden tietoturvallisuus -ryhmän, jonka tehtävänä on edistää tietoyhteiskunnan tietoturvallisuutta, seurata sen kehittymistä sekä tehdä aloitteita tietoturvallisuuden parantamiseksi. Ryhmä vastaa myös uuden kansallisen tietoturvastrategian luomisesta. Tämä on tarpeen, sillä nyt tarvitaan johdonmukainen strateginen lähestymistapa nykyisiin ja uusiin tietoturva-ongelmiin ja -haasteisiin. Tarkoituksena onkin nostaa rohkeasti esille myös kiistanalaisia tietoturvaan liittyviä kysymyksiä sekä toimia vahvasti keskustelevana elimenä.

Tietoturvan parantamiseksi on olemassa myös pehmeitä keinoja. Tässä työssä tärkeään rooliin nousee tietoyhteiskuntavalmiuksien ja osaamisen kehittäminen. Tietoteknistä osaamista on kehitettävä opetustoimessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa mutta myös suomalaisissa yrityksissä, eritoten pk-yrityksissä. Parantamalla kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia poistamme tieto- ja viestintäteknologiaan liittyviä ennakkoluuloja ja osaamme paremmin suhtautua sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja uhkiin yhteisenä rintamana.

Jotta kilpailukykyä voitaisiin rakentaa tieto- ja viestintäteknologian varaan, täytyy niin kansalaisten kuin yritystenkin voida luottaa sen toimivuuteen. Lähtökohtaisesti viestintäverkot ja -palvelut sekä yrityssalaisuudet tulisi suojata normaaleilla tietoturvaratkaisuilla ja käyttäjille annetulla ohjeistuksessa. Viimekädessä tietoturvaan on voitava puuttua lainvoimalla. Tästä esimerkkinä olen ajanut sähköisen viestinnän tietosuojalakiin voimakkaasti lainsäädäntömuutosta, jotta yrityksillä olisi tarvittavat välineet suojautua erilaisilta tietoturvauhkilta paremmin. Hallitus antoi esityksestäni sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoksen eduskunnalle. Esityksessä konkretisoituu se, mistä tietoyhteiskuntakehityksessä on kyse. Kyse on erillisten teknisten, liiketoiminnallisten ja oikeudellisten vaatimusten samanaikaisesta yhteensovittamisesta. Jos hanketta arvioi vain yhden perinteisen näkökulman kautta, kritiikin esittäminen on vaivatonta, mutta samalla myös vajavaista. Valmistelussa on johdollani pyritty sovittamaan nämä kolme, keskenään jännitteellistä kokonaisuutta yhteen. Perustuslakivaliokunta joutuu nyt ottamaan kantaa moneen uuteen ja tietoyhteiskunnan sääntelyn kannalta keskeiseen kysymykseen. EK:n tuki tämän vaikean hankkeen etenemiselle on ensiarvoista.

Hyvät kuulijat,

Tietoyhteiskunnan kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki yhteiskunnan eri sektorit tai toimialat ovat aktiivisesti mukana kehitystyössä. Yhteiskunnan tulee kilpailukykynsä säilyttääkseen uudistua nopeasti ja jatkuvasti. Tämä koskee niin julkista sektoria kuin yrityksiäkin. Kehityksen tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi täytyy osata myös varautua sen tuomiin uhkiin ja haasteisiin. Yhteen hiileen puhaltamalla julkinen ja yksityinen sektori voivat yhdessä turvata sen, että suomalaiset saavat tulevaisuudessakin hyötyä maailman kärjessä kulkevan, kilpailukykyisen ja turvallisen tietoyhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista.