Takaisin

Viestintäministeri Lindén Oulun Puhelimen 125-vuotisjuhlassa

Viestintäministeri Lindén Oulun Puhelimen 125-vuotisjuhlassa

Viestintäministeri Suvi Lindén
Oulun Puhelimen 125-vuotisjuhla
12.11.2007

On ilo tervehtiä oululaisena viestintäministerinä kunnioitettavaan 125 vuoden ikään ehtinyttä Oulun Puhelinta.

Oululaiset olivat edelläkävijöitä, kun kaupunkiin perustettiin telefoniosakeyhtiö vuonna 1882 - vain kolme päivää myöhemmin kuin maan ensimmäinen puhelinyhdistys, joka oli perustettu maan pääkaupunkiin. Sanomattakin on selvää, että viestintäkenttä on tänä päivänä kovasti toisenlainen kuin silloin, kun apteekkari Nordfors rakensi ensimmäisen puhelinlinjan kaupungin vesimyymälästä Toppilan höyrylaivalaiturin konttoriin. Paikalliset viestintämarkkinat ovat muuttuneet globaaleiksi eikä viestintäkään ole enää aikaan eikä paikkaan sidottua. Eri viestintämuodot konvergoituvat hurjaa vauhtia samalla, kun viestintä muuttuu internet-pohjaiseksi. Eikä muutoksen vauhdissa näy hidastumisen merkkejä.

Tämä näkyy viestintäministeriönkin arjessa tänä päivänä. Ennen teimme vain telepolitiikkaa ja selvittelimme paikallisten ja valtiollisen teleyritysten välisiä ongelmia. Nykyään telepolitiikka on muuttunut tietoyhteiskuntapolitiikaksi, jota joutuu toteuttamaan yhä ennalta arvaamattomamman kehityksen äärellä.

Tietoyhteiskuntapolitiikkaa koordinoidaan tämän hallituksen aikana ensimmäistä kertaa liikenne- ja viestintäministeriöstä käsin. Voisi sanoa, että viimeinkin tietoyhteiskuntapolitiikka on päässyt kotiin. Se on nyt osaavissa käsissä, mutta samalla perusasioiden äärellä.

Suomi on pudonnut kärjestä kansainvälisissä tietoyhteiskuntavertailuissa, niin Euroopassa kuin erityisesti Pohjoismaisessa vertailussa. Olemme jäljessä Tanskaa ja mikä harmittavinta, myös Ruotsia. Olemme kaiken kaikkiaan vain hyvää keskikastia. Totuuden nimessä on sanottava, että näin on tapahtunut kaikille Länsi-Euroopan maille. Edelle ovat kirineet Aasian nousevat tietoyhteiskunnat kuten Etelä-Korea, Japani ja Kiina. Mutta tietoyhteiskuntien suora vertailu on vaikeaa ja harhaanjohtavaa. Kehitykseen liittyy paljon kansallisia erityispiirteitä, joita on vaikea vertailla. Suomi esimerkiksi on edelleen kilpailun ja verkkoihin pääsyn osalta ihan kärjen tuntumassa.

Yhtä kaikki meillä on huimasti parannettavaa. Hallitus hyväksyikin kesän kynnyksellä periaatepäätöksen tietoyhteiskuntapolitiikan suuntaviivoista sekä asetti laajan julkisen sektorin ja elinkeinoelämän edustajista koostuvan arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan. Tietoyhteiskuntatyöllä on mahdollista nostaa Suomi uudelleen tietoyhteiskuntien kärkeen.

Tietoyhteiskuntatyöhön kohdistuu paljon paineita. Hallitus on sitoutunut vastaamaan näihin haasteisiin. Tarkoitus on tällä hallituskaudella keskittyä nimenomaan konkretiaan ja saada aikaan reiluja kehityshyppyjä tieto- ja viestintätekniikan soveltamisessa. Neuvottelukunta on aloittanut toimintansa ja laatii parhaillaan kansallista tietoyhteiskunnan kehittämisen toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelman tulisi valmistua ensi vuoden alussa. Sitoutuminen tietoyhteiskuntatyöhön on nykyhallituksessa vahvaa. Neuvottelukunnassa on edustettuna peräti viisi ministeriä. Hallitus on siis tosissaan.

Tietoyhteiskuntapolitiikassa keskeisiksi haasteiksi on asetettu viestinnän infrastruktuurin kehittäminen yhä nopeammaksi, paremmin kattavaksi ja luotettavammaksi. Neuvottelukunta kiinnittää huomiota myös tietoturvallisuuteen, sähköiseen tunnistamiseen ja tekijänoikeuksiin. Myös tietotekniikan käyttöä kouluissa halutaan vauhdittaa.

Työ on vasta alussa, mutta jo nyt on nähtävissä edistymistä. Sähköisen tunnistamisen osalta kaikki osapuolet on saatu keskustelemaan keskenään saman pöydän ääreen. Meillähän on monia lupaavia sähköisen tunnistamisen menetelmiä jo käytössä. kuten pankkitunnisteet, sähköinen henkilökortti ja mobiilivarmenteita. Tavoitteena on luoda maahamme yhteinen toimintamalli sähköiseen tunnistamiseen. Luotettava tunnistautuminen palveluihin vähentää selkeästi verkkoasiointiin liittyvien väärinkäytösten mahdollisuutta. Lisäämällä eri menetelmien yhteentoimivuutta ja luomalla yhteisiä palvelualustoja sähköisestä tunnistuksesta saadaan helppokäyttöistä ja kustannustehokasta.

Infrastruktuuri on luonnollisesti tietoyhteiskunnan selkäranka. Suomessa pitää tehdä vielä paljon työtä, että yhteysnopeuksia saadaan kasvatettua ja koko maa nopeiden yhteyksien piiriin. Haja-asutusalueiden yhteydet on varmistettava. Olenkin määrännyt haja-asutusalueiden ongelmille selvitysmiehen, kansliapäällikkö Pursiaisen. Hänen raporttinsa valmistuu lähiaikoina. Odotan sitä mielenkiinnolla, sillä uskon sen sisältävän toimenpidesuosituksia, joilla on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Tietoyhteiskunnassa ei voi elää ilman yhteyksiä. Suomessa kilpailun avulla on onnistuttu rakentamaa melkoisen kattava laajakaistainfrastruktuuri. Kiinteän laajakaistan rinnalle on kuitenkin nousemassa uusia langattomia tekniikoita, joilla saadaan kustannustehokkaasti rakennettua nopeita yhteyksiä myös haja-asutusalueille.

Langattomuuden hyödyntäminen edellyttää tehokasta ja avointa toimilupa- ja taajuuspolitiikkaa. Langattomat teknologiat muuttuvat yhä monikäyttöisemmiksi ja jatkossa toimilupien kytkeminen tiettyihin tekniikoihin muuttuu mahdottomaksi. Toimilupapolitiikkaa onkin arvioita lähivuosina uudelleen, jotta taajuuksien tehokas käyttö ja ennen kaikkea innovatiivinen käyttö mahdollistuu.


Viestintämarkkinoiden muutos jatkuu nopeana ja viestintäpolitiikan tarpeet sen mukana. Tietoyhteiskuntapolitiikalla voidaan jouduttaa kehitystä ja myös pehmentää sopeutumista uusiin toimintatapoihin. Jotta tietoyhteiskuntapolitiikassa onnistutaan koko valtionhallinnon ja elinkeinoelämän on sitouduttava tietoyhteiskuntatyöhön.

Oulun Puhelin on tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Se on jo 125 vuoden ajan menestyksekkäästi pitänyt pintansa viestintäkentän nopeassa murroksessa. Kuluva vuosi - uuden DNA-yhtiön perustamisen myötä - on epäilemättä merkinnyt yhtiölle suuria muutoksia. Uskon ja toivon, että Oulun Puhelin tulee jatkossakin toimimaan dynaamisena ja innovatiivisena suomalaisten televerkkojen ja telepalvelujen kehittäjänä.

Toivotan Oulun Puhelimelle parhainta onnea ja menestystä!