Viestintäministeri Suvi Lindén 600Minutes JulkIT -tapahtumassa

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 20.5.2008 0.00
Puhe

600Minutes JulkIT,Ministeri Suvi Lindén


Maailman paras verkkohallinto


Hyvät julkishallinnon edustajat, arvoisat naiset ja herrat,

Hallitusohjelman mukaan julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita, yhteispalvelua ja sähköistä asiointia yleensä kehitetään voimakkaasti. Julkishallinnon sähköisten palveluiden ripeä kehittyminen on myös minun tavoitteeni ja tulen tekemään kaikkeni tämän tietoyhteiskuntapolitiikan kannalta aivan keskeisen tavoitteen toteutumiseksi. Onkin ilo tulla puhumaan tähän tilaisuuteen, sillä edessämme oleviin haasteisiin vastaaminen edellyttää juuri tämän tilaisuuden kaltaista avointa keskustelua julkishallinnon toimijoiden piirissä.

***
Suomella on mennyt tietoyhteiskuntakehityksessä lujaa ja sitä on siivittänyt vahva usko omaan tekemiseen tietoyhteiskunnan kärkimaana. Laajakaistan penetraatiossa olemme saavuttaneet EU:ssa toisen sijan (heti Tanskan jälkeen), yritysten laajakaistayhteyksien määrässä olemme puolestaan ensimmäisiä. Kehitys ja innovaatiotoimintaan panostuksemme on Euroopan toiseksi suurinta. EU-maista vain Suomen, Ruotsin ja Tanskan tutkimus- ja kehityspanostukset ylittävät Yhdysvaltain vastaavat luvut. Samalla kun olemme kehittäneet infrastruktuuria ja uutta teknologiaa sekä investoineet innovaatioihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan, jotain oleellista on jäänyt huomaamatta. Pelkällä teknologian määrällä tai laadulla emme huipulla pysy. Vasta sen aktiivisella ja määrätietoisella hyödyntämisellä, paremmilla sisällöillä ja asiakaslähtöisellä otteella voimme ansaita paikkamme kärkitaistelussa.

Niin kuin sanonta kuuluu, huipulla tuulee. Positiivinen myötätuuli tietoyhteiskuntakehityksessä on valitettavasti kääntynyt vastatuuleksi, sillä monien viimeaikaisten barometrien mukaan Suomi on menettänyt asemiaan tietoyhteiskuntakehityksessä ja huippupaikka on monella osa-alueella taaksejäänyttä elämää. Erityisesti Suomen sijoitukset kansainvälisissä sähköisen asioinnin vertailuissa ovat heikentyneet viime vuosina.

YK:n tuoreen vertailun mukaan Suomen valmiudet sähköiseen hallintoon ovat selvästi huonommat kuin muilla Pohjoismailla. Erityisen harmittavaa on hävitä muille Pohjoismaille. sillä julkisen hallinnon rakenteet etenkin Suomessa ja Ruotsissa ovat melko yhtäläiset. Meidän pitäisi siis helposti yltää samaan kuin muu Skandinavia. Suomi on pudonnut verkkohallintovalmiuksissa 9. sijalta 15. sijalle. (Vertailun kolmen kärjen muodistivat Ruotsi, Tanska ja Norja.) Suomen sijoitus valtion tarjoamissa verkkopalveluissa on myös heikko, sillä Suomen valtionhallinnon suomi.fi-sivusto rankattiin vasta 23. sijalle. (Sarjan ykkössijan vei Tanska ja kakkoseksi tuli Ruotsi.) Lisäksi Suomi sai erityisen huonot pisteet kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksista netissä, jossa sen sijaluku oli 45. Nämä tilastot puhuvat omaa karua kieltää, eikä niiden merkitystä pidä vähätellä.

Edelläkävijän aseman menetys on johtunut muun muassa siitä, että aiemmin vertailuissa huonommin menestyneet maat ovat kuroneet kuilua umpeen. Toisaalta sijoitusten putoamisen taustalla on monia Suomen hallintoon liittyviä asioita kuten sähköiseen asiointiin liittyvien konkreettisten strategisten tavoitteiden, linjausten ja valintojen puutteellisuus, ohjausmekanismien heikkous, pirstoutunut palveluiden kehittämistyö, haasteet tiedon yhteiskäytössä ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudessa sekä sähköisen asioinnin lainsäädäntökysymykset. Näissä asioissa valtiovallan ohjaus olisi voinut olla tiukempaa.

Toisaalta sähköisiä asiointipalveluita on monin paikoin kehitetty onnistuneesti julkishallinnon eri organisaatiossa kuten verohallinnossa ja Kansaneläkelaitoksessa. Meillä on loistavia menestystarinoita kuten sähköinen veroilmoitus tai se, ettei virkatodistuksia juurikaan tarvita. Yhtenä tuoreimmista hyvistä esimerkeistä asiakaslähtöisesti toimivasta palvelusta on Kelan opiskelijoille tarjoama mahdollisuus liikaa maksettujen opintotukien palauttamiseen. Opiskelijoista joilla tämä tarve oli noin 80 prosenttia tarttui tähän mahdollisuuteen saman tien.

Verohallinnolle ja Kelalle pitää antaa tunnustusta sähköisen asioinnin kehittämisestä. Samaan hengen vetoon on kuitenkin todettava että ne ovat tyypillisiä organisaatioita, joilla on mahdollisuus vielä huomattavasti lisätä sähköisiä asiointeja nykyiseen tasoon nähden. Uskon että sähköinen asiointi esimerkiksi Kelan kanssa nousee aivan uudelle tasolle kunhan ihmiset saadaan tietoiseksi siitä mitä kaikkia palveluja Kelalta on mahdollista saada sähköisesti. Keskeinen haaste kaikille jo olemassa oleville ja uusille sähköisille asiointimahdollisuuksille on miten potentiaaliset käyttäjät saadaan niiden pariin. Yhdellä sanalla kysymys on asiakaslähtöisyydestä. Se pitää sisällään sen että ihmisillä on tietoa palveluiden olemassa olosta, palvelut on helppo löytää ja niitä on helppoa käyttää.

Edellä mainittujen sähköisen asioinnin menestystarinoiden taustalla on pitkälle viety automaatio ja hyvin toimivat nk. "back-office" -toiminnot. Meillä tietojärjestelmät hoitavat ikään kuin taustalla huomaamattomasti keskeisiä prosesseja niin, ettei käyttäjän tarvitse kuin huolehtia lopputuloksesta. Hyvin yhteen toimivien järjestelmien kehittäminen vaatii kuitenkin pitkää yhteistyötä hallinnon sisällä ja myös yksityisen sektorin kanssa. Sähköisten asiointipalveluiden kasvupotentiaali on erityisen merkittävä erityisesti niissä organisaatioissa, joissa asiointimäärät ovat suuria sekä näiden organisaatioiden ja niille tietoa tuottavien tahojen välillä.

Kunnilla on Suomessa kansainvälisesti vertaillen merkittävä vastuu palveluiden järjestämisestä kansalaisille ja edelleen varsin itsenäinen päätäntävalta sen suhteen miten ne lakisääteisetkin palvelut järjestävät.
Ehkä tästäkin johtuen kuntien kehitys sähköisen asioinnin toteuttamisessa on ollut epätasaista. Pääsääntöisesti kuntien strateginen valmius sähköisten palveluiden kehittämiseen on kuitenkin ollut hyvä. Osaltaan epätasainen kehitys on johtunut paikallisista osaamiseroista ja vaihtelevista sähköisten asiointipalveluiden kehittämispanostuksista.

Panostukset sähköisten toimintamallien ja palveluiden sekä tietohallinnon kehittämiseen ovat julkishallinnossa määrällisesti suuret ja hallintorakenteista johtuen osittain päällekkäiset. Tieto- ja viestintätekniikkaan investoidaan julkishallinnossa arviolta vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Investoinnit tieto- ja viestintätekniikkaan eivät ole kuitenkaan kaikilta osin johtaneet odotettuun vaikuttavuuteen, kuten tehokkaampaan palvelutuotantoon tai parantuneeseen asiakaspalveluun.

Kansallisen kilpailukyvyn säilyttäminen ja kehittäminen edellyttävät julkishallinnon omien rakenteiden ja toimintamallien uudistamista tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Hallinnon työntekijöiden ikärakenne ja eläköityminen lisäävät uudistuspainetta. Itse asiassa meillä ei ole päivääkään hukattavana kun tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä ajatellaan julkisen hallinnon tuottavuuden kannalta. Mutta samalla kun julkishallinnon sisäisiä prosesseja ja toimintatapoja kehitetään ja niitä tukevia infrastruktuuriratkaisuja luodaan, on toimintaa suunnattava jo olemassa olevien tietoyhteiskunnan suomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Laajempien julkishallinnon sähköisen infrastruktuurin kehittämishankkeiden ohella konkreettisten palvelunkehitystä lisäävien pilottien toteuttamista pitäisi mielestäni lisätä.

Julkishallinnon sisäisen yhteistyön ja koordinaation lisääminen sähköisten asiointipalveluiden kehittämisessä on aivan välttämätöntä. Meillä on Suomessa perinteenä alakohtaisesti kokoontua säännöllisesti seminaareihin tärkeiden asioiden ympärille. Hyvä niin, mutta jatkossa on lisättävä eri hallinnon alojen, tasojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Sen puute hidastaa ratkaisevasti tietoyhteiskuntakehitystä. Pro aktiivinen yhteistyö on selkeästi myös yksi niistä tietoyhteiskunta vertailuiden taustalla vaikuttavista tekijöistä, joissa ystävämme muissa pohjoismaissa selvästi ovat parempia.

Eri toimijoiden "sooloilu" tapa tehdä kaikki itse heijastuu myös päällekkäisenä työnä ja siitä syntyvinä ylimääräisinä kustannuksina, joihin kansantaloudellamme ei enää ole varaa. Eri hallinnonaloilla havaittuja parhaita käytäntöjä on hyödynnettävä tehokkaammin ja kehitystyötä on yksinkertaisesti vauhditettava.

Tulen osaltani tekemään vahvasti työtä pro aktiivisen yhteistyön edistämiseksi ja syksyllä tulemme osana hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikan toimeenpanoa toteuttamaan hallinnon alat ja tasot ylittävien seminaarien sarjan ympäri Suomea. Samalla jalkaudumme kansalaisten pariin kertomaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksista ja kuulemaan miten kansalaiset mahdollisuudet omassa arjessaan tällä hetkellä kokevat. Toivon näkeväni mahdollisimman monia teistä näissä seminaareissa ja myös jalkautumassa kansalaisten pariin.
.
Myöskään pelkät kansalaispalvelut eivät kuitenkaan riitä. Julkisen sektorin tavoitteena on oltava myös yritysten toiminta- ja innovaatioympäristön sekä liiketoimintamahdollisuuksien parantaminen. Lisäksi on muistettava, että julkinen hallinto tekee ostajana ja käyttäjänä valintoja, jotka ohjaavat markkinoiden kehitystä. Julkinen sektori voi näyttää esimerkkiä - ei vain seurata perässä. Yksityisen sektorin tehtävänä on puolestaan tarjota parasta mahdollista osaamista julkishallinnon käyttöön.

Sähköisen asioinnin kehittäminen on merkittävä osa hallintopolitiikan ja julkisten palveluiden kokonaisvaltaista kehittämistyötä. Kansalaisille ja yrityksille sähköisten asiointipalveluiden tulisi näyttäytyä entistä yhtenäisemmiltä - elämäntilannelähtöisesti koottuina toimivina palveluina ja palvelukokonaisuuksina. Yhtenäisyyden tavoite edellyttää siirtymistä pirstoutuneista kehittämisprojekteista entistä kokonaisvaltaisempiin ja koordinoidumpiin koko julkishallinnon tasoisiin kehittämisohjelmiin.

Suomalaisten vahva luottamus hallintoon luo otollista maaperää julkishallinnon sähköisten palveluiden kysynnälle ja käytölle. Suomessa kansalaisten ja yritysten valmiudet sähköisten asiointipalveluiden käyttöön ovat maailman huippua, vaikka valmiuksien lisääminen onkin yksi keskeisistä osa-aluista joihin tulee kiinnittää kasvavaa huomiota ja ohjata panostuksia. Otollisesta maaperästä huolimatta Suomessa ei ole kuitenkaan kyetty riittävästi vastaamaan lisääntyneeseen sähköisten asiointipalveluiden kysyntään. Lisäksi kokonaiskuvan puute ja koordinoinnin heikkous eivät ole mahdollistaneet kokonaisvaltaista tiedottamista olevassa olevista sähköisistä palveluista. Kuten edellä jo totesin tähän puoleen olemme nyt kiinnittämässä erityistä huomiota, mikä toivomani mukaan myös näkyy jatkossa kun saamme tähän tähtäävät valmistelussa olevat toimenpiteet kunnolla vauhtiin. Sähköisistä asiointimahdollisuuksista kertominen on meidän kaikkien yhteinen haaste ja kutsun jo nyt teidät kaikki mukaan syksyn aikana käynnistyvään työhön jonka tarkoituksena on kertoa ihmisille sähköisen asioinnin mahdollisuuksista.

Ministeriöistä valtiovarainministeriöllä on varsin keskeinen rooli julkisen sektorin sähköisen palvelukehityksen konkreettisessa ohjauksessa ja johtamisessa. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen ja tätä kautta toteutuva toimintatapojen, liiketoimintamallien ja prosessien muuttuminen synnyttää tuottavuus- ja tehokkuushyötyjä, jotka ovat paitsi julkishallinnon myös koko yhteiskunnallisen kehityksen kannalta välttämättömiä.

Tasapainoisen ja ripeän tietoyhteiskuntakehityksen varmistamiseksi tarvitaan toimivaa koordinaatiota. Valtioneuvosto on periaatepäätöksessään hallituskauden alussa osoittanut tämän roolin johtamalleni arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnalle. Periaatepäätöksen mandaatti on varsin vahva ja tulemme sen mukaisesti toimimaan. Periaatepäätös myös viitoitti konkreettisesti sinivihreän hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikan tahtotilan ja viitoittaa valtionhallinnon toimintaa.

Riittävän koordinaation toteutumiseksi edellytän, että neuvottelukunnan linjattavaksi tuodaan kaikki keskeiset julkishallinnon tietoyhteiskunta hankkeet. Luonnollisesti keskeiset hankkeet tulee myös viedä kulloinkin vastuullisen ministeriryhmän päätettäväksi. Koko hallituksessa tietoyhteiskuntapolitiikalla on vahva tuki ja hallituksella on halua ottaa kantaa merkittävimpiin hankkeisiin, mikä on etenemisen kannalta erittäin positiivinen asia.

Hallituskauden koordinaatiota linjattaessa lähdin siitä, että kukin hallinnonala itsenäisesti hoitaa oman tonttinsa, eikä uusia useimmiten päällekkäisiä tietoyhteiskunnan kehittämisryhmiä eri toimialoille perustettaisi. Tavoitteeni on sisään rakentaa tietoyhteiskuntapolitiikan elementit ministeriöiden omiin keskeisiin hankkeisiin, joita kukin ministeri johtaa. Toimintavapauden vastapainoksi edellytän vahvaa koordinaatiota ja yhtenä osoituksena siitä tietoyhteiskuntaneuvottelukunnassa istuu viisi ministeriä ja useampi poliittinen valtiosihteeri.
Valtionhallinnon hankkeiden toteuttamisen ja myös koordinoinnin osalta vastuu on pitkälti valtiovarainministeriöllä. Valta ei kuitenkaan tule ilman vastuuta ja on selvää, että yhteistyön on oltava tuloksellista suhteessa muihin avaintoimijoihin kuten Kuntaliittoon ja muihin julkisia palveluita kehittäviin ministeriöihin - erityisen tärkeää on yhteistyö sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan.

Olen todennut, että jollei julkisen sektorin yhteistyö lähde toimimaan halutulla tavalla, olen valmis ehdottamaan hallitukselle toimia, joilla koordinaatio varmistetaan. Olen päättänyt viedä tietoyhteiskunnan toimintaohjelman keskeisine hankkeineen hallituksen iltakoulun keskusteluun syyskuussa. Tarkoituksena on jo nyt hallituskauden vielä alkupuolella koko hallituksen toimesta ottaa kantaa erityisesti niihin kysymyksiin, joiden näemme hidastavan Suomen tietoyhteiskunta kehitystä.

****
Kansallista tietoyhteiskuntapolitiikkaa ja sen onnistumista määrittelee pitkälti se, millaisia tavoitteita sille asetetaan ja miten yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan. Kun hiljattain julkaistua tietoyhteiskunnan toimintaohjelmaa valmisteltiin, kävi nopeasti selväksi, että vanhat tavoitteet eivät riitä, Tavoitetasoa on yksiselitteisesti nostettava. Enää ei riitä, että tuudittaudumme vanhaan mielikuvaan Suomesta tietoyhteiskunnan edelläkävijänä. Nyt tarvitaan rohkeutta epäkohtien tunnistamiseen ja niihin tarttumiseen. Näistä epäkohdista olemme saaneet lukea lehdistä harva se päivä.

Tällä hetkellä erityisen keskustelun kohteena on sähköinen tunnistaminen. Hyvä niin, koska näen sähköisen tunnistamisen ja siinä ripeän etenemisen yhtenä keskeisimmistä sähköisen palveluiden kehittymisen edellytyksistä. Teemme parhaillaan poikkihallinnollista työtä tunnistamista koskevan sääntelyn tarkistamiseksi ja esityksiä eduskunnalle voi odottaa vielä tämän vuoden aikana. Olen myös viheltänyt pelin poikki siltä osin, että valtionhallinnossa eri puolilla kehitetään omia ratkaisuja toisista piittaamatta. Tunnistautuminen on ehdottomasti asia, josta iltakoulussa syksyllä keskustellaan. Tunnistautumiseen liittyvät linjaratkaisut on nyt kerta kaikkiaan tehtävä.

Valtiotalouden tarkastusvirasto VTV julkaisi asiasta hiljattain perinpohjaisen ja tarkkanäköisen tarkastusraporttin. Raportissa tuodaan kaunistelematta esille valtiohallinnossa sähköisen tunnistamisen suhteen tehdyt virheet, jotka ovat maksaneet Suomelle paljon niin rahassa mitattuna kuin myös tietoyhteiskuntakehityksen hidastumisena. Erityisen raskauttavaa on se, että valtiohallinnon sisällä ei ole kyetty yhteistyöhön, eikä ole haluttu ottaa käyttöön muualla jo valmiina olleita ratkaisuja, vaan eri tahot ovat pyrkineet puuhastelemaan omiaan.

Siihen olen tyytyväinen, että varsin laaja-alaista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä on jo tehty syksystä lähtien asettamassani sähköisen tunnistamisen kehittämisryhmässä. VTV:n raportti antaa varmasti tälle yhteistyölle yhä lisää puhtia. Tunnistamisryhmän kuluvan vuoden painopiste on erityisesti mobiilitunnistamisessa. Tavoite on että asiassa lähdetään Suomessa aivan uusille urille ja markkinoille syntyy pikaisesti valtion tarjoamien varmenneratkaisujen rinnalle myös kaupallista palveluntarjontaa. Tällöin markkinoille saadaan kaivattua kilpailua, joka pitää muun massa tarkastusviraston yhden päähuolen eli kustannukset aisoissa. Ensi vaiheessa katseeni kohdistuu erityisesti teleoperaattoreihin, joiden toivon vastaavan huutoonsa tunnistamispalveluiden kehittämisen osalta nyt kun peruslähtökohdat saadaan nopeasti kuntoon. Yhtälailla myös pankit tai vaikkapa kunnat voisivat ryhtyä tarjoamaan varmennepalveluita eri alustoille.

Ministeriöni tulee osaltaan huolehtimaan siitä, että VTV:n raportissa siihen kohdistuneet odotukset alan lainsäädännön kehittämiseksi täytetään. Ministeriössä on parhaillaan käynnissä sähköisistä allekirjoituksista annetun lain uudistamistyö. Hallituksen esitys asiasta valmistellaan syyskauden aikana. Lainsäädännön kehittäminen on jo aloitettu väestötietolaista, jossa sähköisen asiointitunnuksen (SATU) luovuttaminen kaikille varmennepalveluiden tarjoajille aiotaan tehdä mahdolliseksi. Tämä ei siis voimassa olevan lain tulkinnan mukaan ole ollut mahdollista, mutta tämän osalta hallituksen ministerien kesken on nyt saavuttu neuvottelutulos. Ministeri Kiviniemi on tuomassa väestötietolain muutosta hallituksen käsittelyyn lähiaikoina.

****
Infrastruktuurin osalta tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteena on parantaa nopeiden ja edistyksellisten tietoliikenneyhteyksien ja palveluiden tarjontaa. Laajakaistan tarjonnan edistäminen julkisen hallinnon toimenpitein on entistä tärkeämpää. Olenkin käynnistänyt uuden kansallisen laajakaistastrategian valmistelutyön, jolla tulee olemaan tässä kehityksessä merkittävä rooli. Uuden laajakaistastrategian tavoitteena on Suomen säilyttäminen laajakaistan tarjonnan kärkimaiden joukossa jatkossakin. Asettamani tavoite on kunnianhimoinen, mutta realistinen - laajakaista on oltava saatavilla jokaisessa suomalaisessa kodissa.

Uuden laajakaistastrategian valmistelutyössä tavoitteena on tutkia laajasti ne vaihtoehdot, joilla voimme edistää nopeiden ja edistyksellisten laajakaistayhteyksien ja - palveluiden tarjontaa kaikille kotitalouksille ja yrityksille - myös haja-asutusalueilla. Niin langattoman verkon, valokaapeliyhteyksien, kupariverkon kuin muidenkin vaihtoehtojen tarjoamat mahdollisuudet tulevaisuuden infrastruktuurissa tullaan tarkasti arvioimaan. Lähden siitä, että palvelut tulee tarjota pääosin kaupallisesti. Kuitenkin alueilla, jonne ei synny kaupallista tarjontaa, monipuolisten ja korkealaatuisten viestintäpalveluiden saatavuus varmistetaan edistäen julkisin varoin verkkojen kehitystä.

Laajakaistasta keskusteltaessa puhutaan usein nopeuksista. On selvää, että nopeuksien pitää kasvaa, mutta on lyhytnäköistä tuijottaa pelkkiä nopeuksia, sillä tulevaisuudessa merkitystä on erityisesti sillä, mitä mikäkin nopeus mahdollistaa. Julkisen hallinnon yksikertaisimmat palvelut voidaan toteuttaa vaatimattomammillakin nopeuksilla, mutta monet edistyksellisemmät sovellutukset erityisesti terveyden- ja sosiaalihuollon alalla vaativat nykyistä paljon nopeampia yhteyksiä.

Haluan myös kytkeä laajakaistakeskusteluun yleispalvelun käsitteen. On mielestäni aika määritellä se tietoliikenneyhteyksien minimitaso, joka kaikille kansalaisille kohtuuhintaan kuuluu. Yleispalvelua koskeva hallituksen esityksen valmistelu on myös käynnistynyt ministeriössäni. Tällä hetkellä tuntuu loogiselta kytkeä yleispalvelu yleisimmin kulloinkin käytössä olevaan nopeuteen. Tällä hetkellä se on 1 Megabitti sekunnissa. Tämä voisi siis olla yleispalveluna tarjottavan laajakaistan miniminopeus.

Laajakaistan tarpeen määrittelyn osalta kunnat ja maakunnat ovat avainasemassa. Vain ne itse voivat tietää, mitä tarvitsevat. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tavoitteet kannattaa pitää realistisina. Se, että yleispalvelua ja julkisia tukia edes harkitaan tuotavaksi viestintäpolitiikan työkalupakkiin, ei tarkoita sitä, että kuu taivaalta olisi ilmaiseksi napattavissa. Meidän pitää luonnollisesti tietää, mitä kustannuksia laajakaistapolitiikasta ja yleispalveluvelvoitteesta tulisi. Tätä selvittämään olen kutsunut kansliapäällikkö Harri Pursiaisen ministeriöstäni.

***********

Tietoyhteiskunnan keskeisiä lähivuosina toteutuvia uudistuksia on myös sähköisten laskujen käytön yleistyminen. Sähköinen laskutus ei ole Suomessa edistynyt riittävällä nopeudella, vaikka sähköisistä laskuista saatavat tuottavuus- ja ympäristöhyödyt ovat kiistämättömät. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan alaisuuteen perustettu työryhmä arvioi puheenjohtajansa alivaltiosihteeri Juhani Turusen johdolla toimet sähköisen laskutuksen nopeaksi edistämiseksi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, ja erityisesti kuluttajasegmentissä. Julkisen sektorin on vaadittava sähköisinä kaikki laskut ensi vuoden loppuun mennessä sekä siirryttävä omien palveluiden ja tuotteidensa sähköiseen laskuttamiseen niin pian kuin mahdollista. Tällä tavoin sähköisen laskutuksen volyymit saadaan reippaaseen nousuun ja siitä saatavat tehokkuus ja tuottavuushyödyt koituvat sekä julkisen sektorin että yritysten parhaaksi.

Hallituskauden isona haasteena tulee olemaan laajamittaisen monikanavaisen yhteispalvelu-uudistuksen sekä asiointitilin toteuttaminen. Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Tehostamishankkeen tuloksena yhteispalvelussa on tarjolla laaja ja yhtenäinen julkishallinnon palveluiden valikoima. Tietotekniikkaa tehokkaasti hyödyntäen voidaan turvata laadukas ja kattava palveluverkko, jolla parannetaan tuottavuutta ja säästetään tilakustannuksissa. Sähköisen tiedoksisaamisen asiointitilipalvelu antaa puolestaan asiakkaalle mahdollisuuden seurata asioidensa käsittelyn etenemistä ja saada päätösasiakirjat sähköisessä muodossa.

Niin yhteispalvelu-uudistuksen kuin asiointitilinkin toteuttaminen tulee helpottamaan merkittävästi kansalaisten ja yritysten arkea sekä asiointia viranomaisten kanssa. Näiden palveluiden tehokas käyttöönotto tulee edellyttämään julkishallinnolta tulevina vuosina vielä voimakasta viestintää ja markkinointia, jotta tieto palveluista ja niiden arkea helpottavista hyödyistä saadaan kaikkien tietoon. Lisäksi nämä hankkeet edellyttävät onnistuakseen laaja-alaista valtion ja kunnan toimijoiden yhteistyötä. Odotan hankkeilta paljon.

Tulen lisäksi pitämään huolen siitä, että sähköisten potilaskertomusten, sähköisen reseptin ja sähköisen potilastietoarkiston kehittäminen ja käyttöönotto viedään tehokkaasti loppuun. Saavutettavat hyödyt ovat näistä hankkeista sekä terveydenhuollon toimijoille että kansalaisille erittäin merkittävät. Toimenpiteiden tuloksena voidaan parantaa potilasturvallisuutta ja hoidon laatua sekä mahdollistaa kustannustehokkaammat toimintamallit terveydenhuollossa.

Jotta kansalaiset haluaisivat käyttää sähköisiä palveluita, tulee niihin voida myös luottaa. Palvelut on rakennettava teknisesti toimiviksi ja turvallisiksi. Tämä kulkee edelleen käsi kädessä sen kanssa, että niitä on mukava ja helppo käyttää. Asiakaslähtöisyyden ja turvallisuuden yhdistäminen ei aina ole ongelmatonta. Tänään luimme Helsingin Sanomista Kelan palveluun liittyvästä virheestä, jossa sähköisessä palvelussa luottamuksellisia terveystietoja oli vahingossa toimitettu väärälle vastaanottajalle. Virheet ovat inhimillisiä, mutta samalla pienetkin virheet voivat tehdä ison loven luottamukseen. Tästä syystä on kiinnitettävä erityistä huomiota palveluiden luotettavuuteen. Lisäksi luottamuksen ja asiakaslähtöisyyden ylläpitämiseksi jo vakiintunutta ja korkeatasoista tietoturvatyötä jatketaan tällä hallituskaudella neuvottelukunnan alaisuudessa toimivassa tietoturvallisuusryhmässä. Se laatii mm. uuden kansallisen tietoturvastrategian.

Kansalaisten luottamus julkisen hallinnon sähköisiin palveluihin riippuu myös kansalaisten kyvystä käyttää palveluita. Riittävien taitojen ja valmiuksien varmistaminen tietoyhteiskunnassa toimimiseen on suuri haaste, sillä käyttötottumukset muuttuvat usein hitaasti ja uuden tekniikan käytön oppiminen voi olla vaikeaa. Tästä syystä tietoyhteiskuntavalmiuksien ja osaamisen kehittämisen parantamiseen on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota, kuten todettua. Tietoteknistä osaamista on kehitettävä kaikilla toimialoilla ja eri ikäryhmissä ja se kuuluu omalta osaltaan kaikkien hallinnonalojen tehtäviin.

***
Edellä läpikäymäni hankkeet vievät tietoyhteiskuntakehitystä eteenpäin, mutta ne eivät riitä Suomen nostamiseen tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaiden joukkoon. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia parantaa kansalaisten arkea ja työn tuottavuutta ei ole Suomessa vielä lähellekään täysimääräisesti hyödynnetty.

Nyt on aika kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka tieto- ja viestintäteknologiaa voitaisiin hyödyntää laaja-alaisemmin ja tehokkaammin yhteiskunnan eri sektoreilla ja toimialoilla. Teknologialla on vielä mittaamattomia sovellusmahdollisuuksia myös elinkeinoelämässä - erityisesti pk- sektorilla. Odotankin paljon työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiostrategialta. Suomalainen tietoyhteiskunta tarvitsee innovaatiota. Vain korkea osaaminen, uudet ideat ja niiden tuotteistaminen vievät talouskasvua eteenpäin.

Hyvät kuulijat,

Julkishallinnon roolina on luoda tietoyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja kehittää aktiivisesti omia palveluita ja toimintatapoja. Tietoyhteiskunnan kehittyminen edellyttää lisäksi merkittävää yksityisen sektorin panostusta sekä kiinteää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Kansallisesti tässä yhteistyössä on hyvä henki ja halu saada ripeitä edistysaskeleita aikaan.

Katsottaessa eteenpäin tieto- ja viestintäteknologialla on yhä suurempi merkitys ihmisten ja yritysten arkipäivässä, sekä arvioitaessa niitä haasteita joita suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset yritykset kohtaavat. Meillä on olemassa kaikki avaimet onnistumiseen: on tietotaitoa, teknologiaa ja kansalaisten sekä yritysten valmiudet sähköisten asiointipalveluiden käyttöön ovat maailman huippua. Nyt nämä voimavarat on saatava tehokkaaseen käyttöön ja palvelemaan koko suomalaista yhteiskuntaa.

Tulen omalta osaltani seuraaman hyvin tarkasti julkishallinnon tietoyhteiskuntakehitystä ja kuten sanottua kiinnittämään koko hallituksen huomion saavutettuihin tuloksiin tai niiden puuttumiseen. Ensimmäinen tilaisuus tälle koittaa syyskuussa, jolloin kansallinen tietoyhteiskuntakehityksemme on, kuten aiemmin totesin, hallituksen iltakoulun asialistalla.

Tavoitteeksi on kunnianhimoisesti asetettava, että Suomessa on asiakaslähtöinen maailman paras verkkohallinto. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan vain tahtoa, rohkeutta ja laaja-alaista yhteistyötä. Näillä sanoilla haluan haastaa teidät kaikki julkisen hallinnon toimijat yhteiseen projektiin maailman parhaan verkkohallinnon luomiseksi.