Takaisin

Viestintäministeri Suvi Lindén ICT-Forumissa

Viestintäministeri Suvi Lindén ICT-Forumissa

Viestintäministeri Suvi Lindén
ICT-Forum, 6.2.2008

Arjen tietoyhteiskunta

Kansallista tietoyhteiskuntapolitiikkaa ja sen onnistumista määrittelee pitkälti se, millaisia tavoitteita sille asetetaan ja miten yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan. Nyt elämme tietoyhteiskunnan kehitysvaihetta, jossa tavoitetasoa on yksiselitteisesti nostettava. Erityisesti julkishallinnon on nostettava rimaa. Suomi on jäänyt huolestuttavasti jälkeen muista Euroopan maista nimenomaan julkishallinnon sähköistymisessä sekä julkishallinnon sähköisten palveluiden tarjonnassa. Kriittisimpien arvioiden mukaan olemme jumittuneet "tekstaritasolle" ja elämme tietoyhteiskuntakehityksen kivikautta. Näistä mainesanoista on päästävä eroon.

YK:n tuoreen vertailun mukaan Suomen valmiudet sähköiseen hallintoon ovat selvästi huonommat kuin muilla Pohjoismailla ja Suomi on pudonnut verkkohallintovalmiuksissa 9. sijalta 15. sijalle. (Vertailun kolmen kärjen muodostivat Ruotsi, Tanska ja Norja.) Suomen sijoitus valtion tarjoamissa verkkopalveluissa on myös heikko, sillä Suomen valtionhallinnon suomi.fi-sivusto rankattiin vasta 23. sijalle. (Sarjan ykkössijan vei Tanska ja kakkoseksi tuli Ruotsi.) Lisäksi Suomi sai erityisen huonot pisteet kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksista netissä, jossa sen sijaluku oli 45. Nämä tilastot puhuvat omaa karua kieltää, eikä niiden merkitystä pidä vähätellä.

Julkisen sektorin on kyettävä katsomaan itseään peiliin. Enää ei riitä, että tuudittaudumme vanhaan mielikuvaan Suomesta tietoyhteiskunnan edelläkävijänä. Nyt tarvitaan rohkeutta epäkohtien tunnistamiseen ja niihin tarttumiseen. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä ja sen mahdollistamista toimintatapojen, liiketoimintamallien ja prosessien muutoksista syntyvät tuottavuus ja tehokkuushyödyt ovat paitsi julkishallinnon, myös koko yhteiskunnallisen kehityksen kannalta välttämättömiä. Tästä syystä tarvitsemme uutta puhtia tietoyhteiskunnan ja erityisesti julkishallinnon ja sen sähköisten palveluiden kehittämiseen ja konkreettiseen toteuttamiseen.


Edellisellä hallituskaudella tietoyhteiskuntapolitiikkaa edistettiin erillisellä politiikkaohjelmalla. Ohjelman loppupuolella laadittiin uusi kansallinen tietoyhteiskuntastrategia, jossa Suomesta haluttiin luoda "Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen osaamis- ja palveluyhteiskunta". Tällä hallituskaudella tietoyhteiskuntapolitiikkaa koordinoi liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtioneuvoston asettama arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta. Valtioneuvostolle raportoivan neuvottelukunnan päätavoitteena on varmistaa tietoyhteiskuntastrategian tavoitteiden toteutuminen käytännössä.

On kuitenkin selvää, että emme voi nojautua tietoyhteiskunnan kehittämisessä ainoastaan vanhoihin strategioihin. Meidän on seurattava jatkuvasti yleistä kansainvälistä kehitystä sekä alan heikkoja signaaleja. Nopeasti kehittyvä tieto- ja viestintäteknologia haastaa meidät päivittämään ja luomaan strategiamme uudelleen sekä ennakoimaan tulevaa kehitystä. Erityisesti julkishallinnon tietoyhteiskuntakehityksessä on strategisemmalle lähestymistavalle jo nyt olemassa tilausta.


Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnassa, jonka puheenjohtajana toimin, on noin 40 jäsentä. Jäsenten joukossa on ministereitä, valtiosihteereitä, elinkeinoelämän sekä järjestöjen korkeinta johtoa. Neuvottelukunnan kokoonpanoa suunniteltaessa pidin tärkeänä, että kaikki keskeiset toimijat ovat sitoutuneita tietoyhteiskuntapolitiikan kehittämistavoitteisiin, ja että kaikki yhteiskunnan eri sektorit tai toimialat ovat aktiivisesti mukana kehitystyössä.

Neuvottelukunnan ensimmäisenä tehtävänä on ollut laatia tietoyhteiskuntapolitiikan toimintaohjelma. Tuore toimintaohjelma hyväksyttiin 24.1. pidetyssä neuvottelukunnan kokouksessa ja se pitää sisällään kaikki keskeisimmät tietoyhteiskuntakehitystä edistävät julkishallinnon toimenpiteet ja hankkeet. Neuvottelukunta ja siinä edustettuina olevat ministeriöt ovat hienosti sitoutuneet toimintaohjelman ja sen sisältämien hankkeiden toteuttamiseen. Tulemme seuraamaan tarkasti hankkeiden etenemistä ja niistä saatavia tuloksia ja ennen kaikkea pitämään huolta, että yhteisesti asetetut tavoitteet saavutetaan.

Tulevien vuosien aikana tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeisimmät toimenpiteet suunnataan tietoyhteiskunnan infrastruktuurin sekä innovaatioympäristön ja markkinoiden kehittämiseen. Digitaalisten sisältöjen ja palveluiden sekä osaamisen ja valmiuksien kehittäminen ovat nekin tietoyhteiskuntapolitiikan keskiössä. (Käyn seuraavaksi läpi joitakin julkishallinnon näkökulmasta keskeisimpiä toimenpiteitä.)


Infrastruktuuri on tietoyhteiskunnan selkäranka. Tietoyhteiskuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena on parantaa nopeiden ja edistyksellisten tietoliikenneyhteyksien ja palveluiden tarjontaa. Tulemme lähivuosien aikana edistämään erityisesti langattoman laajakaistan saatavuutta.

Sähköisten palveluiden kehittyminen ja käyttö edellyttää puolestaan luotettavia, turvallisia, helppokäyttöisiä ja eri käyttötarkoituksiin sopivia sähköisen tunnistamisen menetelmiä. Neuvottelukunnan alaisuuteen on perustettu erillinen työryhmä, joka pyrkii viimein löytämään ratkaisuja siihen, kuinka sama käyttäjä pystyy tunnistautumaan kaikkiin - tai ainakin lähes kaikkiin - sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluihin yhtä luotettavaa menetelmää käyttäen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei käytössä voisi olla useampia rinnakkaisia tunnistamismenetelmiä.

Neuvottelukunta tulee lisäksi edistämään painokkaasti sähköisen laskutuksen käytön lisääntymistä, sillä sähköinen laskutus ei ole Suomessa edistynyt riittävällä nopeudella. Neuvottelukunnan alaisuuteen perustettava työryhmä arvioi toimet sähköisen laskutuksen nopeaksi edistämiseksi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, ja erityisesti kuluttajasegmentissä.

Hallituskauden isona haasteena tulee olemaan laajamittaisen monikanavaisen yhteispalvelu-uudistuksen sekä asiointitilin toteuttaminen. Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Tehostamishankkeen tuloksena yhteispalvelussa on tarjolla laaja ja yhtenäinen julkishallinnon palveluiden valikoima. Asiointitili on puolestaan sähköisen tiedoksisaamisen palvelu, joka antaa asiakkaalle mahdollisuuden seurata asioidensa käsittelyn etenemistä ja saada päätösasiakirjat sähköisessä muodossa. Niin yhteispalvelu-uudistuksen kuin asiointitilinkin toteuttaminen tulee helpottamaan merkittävästi kansalaisten ja yritysten arkea sekä asiointia viranomaisten kanssa. Nämä hankkeet edellyttävät laaja-alaista valtion ja kunnan toimijoiden yhteistyötä ja niiltä odotetaan paljon.

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta tulee lisäksi varmistamaan, että sähköisten potilaskertomusten, sähköisen reseptin ja sähköisen potilastietoarkiston kehittäminen ja käyttöönotto viedään tehokkaasti loppuun. Neuvottelukunta tulee kohdistamaan toimenpiteitä myös muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien, uusien oppimisympäristöjen kehittymiseen, tekijänoikeusratkaisujen aikaansaamiseen sekä kansalaisten ja erityisesti lasten ja nuorten osaamisen ja medialukutaidon vahvistamiseen. Samanaikaisesti
luomme edellytyksiä sille, että Suomi on paras mahdollinen toimintaympäristö sisältö- ja palvelukehitykselle sekä innovaatiotoiminnalle.


Nämä edellä mainitut arjen tietoyhteiskunnan toimintaohjelmaan sisältyvät hankkeet vievät tietoyhteiskuntakehitystä eteenpäin, mutta ne eivät riitä Suomen nostamiseen tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaiden joukkoon. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia parantaa kansalaisten arkea ja työn tuottavuutta ei ole Suomessa vielä lähellekään täysimääräisesti hyödynnetty.

Nyt on aika kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka tieto- ja viestintäteknologiaa voitaisiin hyödyntää laaja-alaisemmin ja tehokkaammin yhteiskunnan eri sektoreilla ja toimialoilla. Teknologialla on vielä mittaamattomia sovellusmahdollisuuksia terveydenhuollossa, julkishallinnon palvelutuotannossa, pk- sektorilla ja vaikkapa ympäristönsuojelun saralla.

Tietoyhteiskunnassa huomiota on myös yhä enemmän kiinnitettävä tietoyhteiskunnan palveluiden loppukäyttäjiin, olivatpa ne yksityisiä kansalaisia, yrityksiä, yhteisöjä tai julkishallintoa. Julkisen sektorin palveluita on kehitettävä yhä enemmän elinkaariajattelun pohjalta. On pohdittava, mitä palveluita kansalainen eri elämänvaiheissa tai yritys eri elinkaaren vaiheissa tarvitsee. Eri tuotteiden, palveluiden- ja järjestelmien helppokäyttöisyydessä, yhteentoimivuudessa ja käyttäjäystävällisyydessä on myös vielä paljon työsarkaa. Teknologialla ei ole sellaisenaan mitään itseisarvoa, jollei se ole aidosti käytettävää ja tuo hyötyä käyttäjälleen.

Hyvät arjen tietoyhteiskunnan tekijät,

Julkishallinnon roolina on luoda tietoyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja kehittää aktiivisesti omia palveluita ja toimintatapoja. Tietoyhteiskunnan kehittyminen edellyttää lisäksi merkittävää yksityisen sektorin panostusta sekä kiinteää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Kansallisesti tässä yhteistyössä on hyvä henki ja halu saada ripeitä edistysaskeleita aikaan.

Lisääntyvää yhteistyötä tarvitaan myös julkishallinnon sisällä. Julkishallinnossa tietoyhteiskuntakehitystä hidastaa eri hallinnonalojen ja toimijoiden välisen yhteistyön puute. Tämä heijastuu helposti päällekkäisenä työnä ja siitä syntyvinä ylimääräisinä kustannuksina. Erityisesti tietoteknisten arkkitehtuurien kehittämishankkeissa yhteistyötä on lisättävä. Myös eri hallinnonaloilla havaittuja parhaita käytäntöjä on hyödynnettävä tehokkaammin ja kehitystyötä on yksinkertaisesti vauhditettava.

Tavoitteeksi on kunnianhimoisesti asetettava, että Suomi nousee sähköisen hallinnon sekä julkishallinnon tarjoamien verkkopalveluiden vertailuissa maailman kärkimaiden joukkoon. Meillä on olemassa tähän hyvät tekniset ja infrastruktuurin suomat mahdollisuudet. Nyt tarvitaan vain tahtoa ja laaja-alaista yhteistyötä. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta tulee omalta osaltaan seuraaman julkishallinnon tietoyhteiskuntakehitystä ja tekemään kaikkensa suomalaisen tietoyhteiskunnan ripeäksi kehittämiseksi.