Takaisin

Viestintäministeri Suvi Lindén Media & Message -tapahtumassa

Viestintäministeri Suvi Lindén Media & Message -tapahtumassa

Viestintäministeri Suvi Lindén
Media & Message -tapahtuma
Avauspuheenvuoro
8.8.2007


On ilo uutena viestintäministerinä saada avata tämänvuotinen Media- and Message -tapahtuma. Tänä vuonna jos koskaan olemme ajankohtaisten viestinnän kysymysten äärellä.

Itse asiassa elämme äärimmäisen jännittäviä ja historiallisia aikoja, sillä digitaaliseen televisioon siirtyminen on varsin lähellä. Tällä hetkellä digitaalisen television jakeluverkko kattaa jo 99,9 % väestöstä, mikä on erittäin suuri prosenttiluku. Mahdollisimman laajaan koko maan kattavaa peittoon pyritään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Alkukesästä tv-toimijat sopivat uusien täytelähettimien hankinnasta ja asentamisesta. Tämä työ on täydessä vauhdissa, mutta tästä huolimatta kaikille kotitalouksille ei voida luvata näkyvyyttä ilman satelliittivastaanotinta 1. syyskuuta, mikä on valitettava ongelma. Lisätäytelähettimien hankinta ja asennus olisi pitänyt toimilupavelvoitteiden toteuttamiseksi aloittaa jo viimeistään alkuvuodesta. Digitaalisen signaalin voi muuntaa edelleen analogiseksi mm. kaapelitelevisioverkoissa sekä nk. keskusdigiboxien avulla ensi vuoden helmikuuhun asti. Myös edellä viitattu satelliittivastaanotto on mahdollistettu digitaalisen television katvealueilla.

Ensimmäisen päivän syyskuuta on tarkoitus olla suurin muutos suomalaisessa televisiotoiminnasta sitten television käyttöönoton. Missään ei ole kokemuksia näin isosta kertaheitolla tehdystä siirtymästä televisiojärjestelmästä toiseen. Voi vain toivoa, että muutos sujuu kitkatta tai mahdollisimman vähäisin ongelmin. Sopeutuminen muutokseen vie usein pitkään, vaikka selviä hyötyjäkin on nähtävissä. Toisaalta televisio on niin iso osa ihmisten arkea, että ongelmiin on suhtauduttava vakavasti, kuten todettua. Kaikki mahdollinen tehdään, jotta televisio olisi luotettavasti kaikkien nähtävissä. Lopputuloksen tulee olla parannus nykytilanteeseen nähden.

Isot linjaratkaisut koskien uudistusta on tehty jo edellisten hallitusten aikana. Nykyisen hallituksen tehtävänä on saattaa aloitettu työ päätökseen mahdollisimman hyvin. Kansalaisten arkeen television digitalisointi tuo monia positiivisia muutoksia - näistä todettakoon esimerkiksi parempi kuvan ja äänen laatu, vammaispalvelut, lisääntynyt kanavatarjonta sekä uudet tavat siirtää katseluajankohtaa.

Digitaaliseen maanpäälliseen television jakeluverkkoon siirtyminen on ensisijaisesti tekninen muutos. Se on välttämätön uudistus, jotta televisio voi siirtyä muiden medioiden mukana digitaaliseen aikakauteen. Nyt kun uudistus on toteutettu, on televisio jakelutienä tasa-arvoinen muiden digitaalisten jakelukanavien kanssa. Seuraavat tekniset harppaukset - kuten teräväpiirtotelevisio - ovat edessä, mutta eivät merkitse sellaista vallankumousta kuin television digitalisointi. Ne toteutuvat vaiheittain, sitä mukaa kuin lähetysverkko ja päätelaitekanta uudistuvat. Teräväpiirtotelevisioon siirtymiseen ei siis sisälly mitään dramatiikkaa.

Sen sijaan, jos alaa tarkastelee muuten kuin tekniikan silmälasien läpi, voi havaita merkittäviä uusia tuulia koko liiketoiminnan ja toimialan rakenteissa. Konvergenssi toteutuu yhä kiihtyvällä vauhdilla. Mediassa se konkretisoituu esimerkiksi mobiili- tai internet-televisiossa. Erityisesti näissä liiketoimintamallit hakevat muotoaan ja toimijat rooliaan uudella viestinnän kentällä.

Olen iloinen siitä, että mobiilitelevisiotoiminta on saatu onnistuneesti käyntiin. Ohjelmistojen välittämiseen vaadittava lainsäädäntö on kunnossa ja Viestintävirasto voi myöntää ohjelmistotoimiluvat kevyen menettelyn kautta. Tekijänoikeuskysymyksissä on otettu isoja askeleita eteenpäin, kun sekä MTV3 että Nelonen ovat ryhtyneet välittämään ohjelmiaan kännyköihin. Edellytykset tähän on nyt myös Yleisradiolla, jonka tulee käynnistää omien ohjelmiensa jakelu kännyköihin mahdollisimman nopeasti, mikäli halutaan, että mobiliitelevisiotoiminta Suomessa todella kehittyy ja Suomi pysyy kehityksen kärjessä.

Tekijänoikeuskysymyksiin liittyy silti edelleen isoja ja tietoyhteiskunnan kannalta merkittäviä ongelmia. Tästä syystä olen sopinut tekijänoikeuskysymysten kannalta merkittävimpien ministereiden kanssa erityisen tekijänoikeusryhmän perustamisesta tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan yhteyteen. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa ja linjaa ja etsii ratkaisuja tietoyhteiskuntakehitykseen liittyviin tekijänoikeusongelmiin. Ryhmään kuuluvat itseni lisäksi ministerit Brax, Pekkarinen ja Wallin.

Mobiilitelevisiolla on edessään suuria mahdollisuuksia. Hyvin paljon riippuu siitä, millaiset liiketoimintamallit yleistyvät palveluiden tarjontaan. Onko kyseessä "free to air" -tyyppinen toiminta, joka vastaa pitkälle nykyistä yleisradiotoimintaa vai ryhdytäänkö sisältöjä paketoimaan ja hinnoittelemaan esimerkiksi teleyritysten toimesta. Joka tapauksessa nykyisten tv-lupamaksuun perustuen näkyvien kanavien tulee olla maksuttomasti katseltavissa myös mobiiliteleviosta. On myös mielenkiintoista nähdä, millaisen roolin käyttäjien itsensä tuottamat sisällöt uudessa mediassa saavat. Voisi kuvitella, että nimenomaan "You Tube" -tyyppinen yhteistöviestinnällinen sisältö houkuttelee käyttäjiä uuden median pariin. Jos markkinoille tulee päätelaitteita ja palveluiden käyttö hinnoitellaan suurelle yleisölle houkuttelevasti, uskon, että mobiilitelevisiosta voi tulla joulun hittituote.

Suomen mediamaisemassa on viestintäviranomaisen kannalta näkyvissä isoja haasteita lähivuosina. Ne liittyvät toimilupapolitiikkaan, taajuuspolitiikkaan ja alan ohjaukseen yleensä. Digitaalisen television toimilupien voimassaolo päättyy elokuussa vuonna 2010. Tätä ennen tulee julistaa haettavaksi uudet toimiluvat. Toimilupien myöntämiseen vaikuttaa merkittävästi taajuuspolitiikka. Eikä vain kotimainen vaan erityisesti EU:n taajuuspolitiikka.

EU:ssa on parhaillaan valmisteltavana iso viestintäalan lainsäädäntöuudistus, jonka osana uudistetaan myös EU:n taajuuspolitiikka. Paineet huutokauppoihin ja taajuuksien myöntämiseen muilla kaupallisilla perusteilla ovat suuret. Komissio on jo antanut suosituksen taajuuspolitiikasta ja sen keskeinen sanoma on, että taajuudet tulisi myöntää ensisijaisesti kaupallisesti. Odotamme komission direktiiviesityksiä asiasta myöhemmin syksyllä. Ne antavat pohjan myös kansalliselle taajuuspolitiikan valmistelulle ja vaikuttavat ainakin välillisesti uusien toimilupien myöntämiseen. Vaikka komission taajuussuositus ei ole juridisesti sitova, eikä direktiivienkään sisältö vielä lopullisesti selvä, luovat ne tietyt reunaehdot myös kansallisille ratkaisuille.

Toisaalta nykyinen hallitus on ohjelmansa mukaan sitoutunut edistämään viestintäelinkeinon kilpailukykyä. Tavoitteeseen sisältyy myös lupaus menestyksellisen liiketoiminnan vaatimista riittävän pitkistä toimilupakausista. Tulenkin asettamaan toimiluparatkaisuja arvioimaan työryhmän, jonka tulisi saada työnsä päätökseen hyvissä ajoin ennen nykyisten digitaalisten televisiotoimijoiden toimilupien umpeutumista.

Viestintäalan myllerrykseen liittyy myös alan lainsäädännön uudistuminen. Kesän aikana astunee voimaan pari vuotta valmisteltu audiovisuaalisia palveluita koskeva direktiivi. Se sisältää jonkin verran uusia säännöksiä, jotka on sisällytettävä myös osaksi kansallista lainsäädäntöä. AV-direktiivin toimeenpanoa koskeva valmistelu on ministeriössä käynnistymässä. Keskeisiä säännöksiä ovat mm. tuotesijoittelua koskevat artiklat. Tulemme implementoimaan direktiivin tiiviissä yhteistyössä alan kanssa.

On selvää, että viestintämaisemamme on voimakkaan muutoksen alaisena eikä muutoksen vauhdissa näy hidastumisen merkkejä. Paraikaa tapahtuvassa tuotantojärjestelmien, viestintäverkkojen ja vastaanottimien digitalisoitumisessa ei ole kysymys pelkästään teknisestä muutoksesta, vaan myös tuotantorakenteiden, liiketoimintamallien, kulutustottumusten ja myös sisältöjen muutoksesta. Yritystoiminnan näkökulmasta katsottuna avainsanoja tässä kehityksessä ovat kansainvälistyminen ja konsolidoituminen.

Viestintämaiseman muutos on luonnollisesti suuri haaste myös suomalaisille toimijoille. Vaikka suomalaisilla toimijoilla ei ole tukenaan samoja mittakaavaetuja ja pääomia kuin suurilla kansainvälisillä toimijoilla, uskon, että suomalaisilla toimijoilla on edelleen hyvät mahdollisuudet vastata digitaaliajan uusiin haasteisiin muutoinkin kuin olemalla erityisten kansainvälisten yritysjärjestelyjen kohteena.

Jotta päättäjillä olisi käytössään paras mahdollinen tieto edessä olevien viestintäkentän asioiden ratkaisemiseksi, kuten Ylen tuleva rahoitusmalli, tulen teettämään vielä tämän syksyn aikana viestintä 2020 -asiantuntijaselvityksen. Tässä selvityksessä tullaan pureutumaan muun muassa edellä mainittuihin haasteisiin yhä moninaisemmassa toimintaympäristössä.

Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo erityisen tarkkaan seurata televisio- ja mediatoimintaan liittyviä muutostrendejä ja uudistaa viestintäpolitiikkaa ajan haasteiden mukaisesti. Toivotan teille antoisia mediapäiviä ja menestystä näinä haasteellisina vuosina.