Viestintäministeri Suvi Lindén Suomen Seutuverkot ry:n kevätseminaarissa

Viestintäministeri Suvi Lindén Suomen Seutuverkot ry:n kevätseminaarissa

Viestintäministeri Suvi Lindén
Suomen Seutuverkot ry:n kevätseminaari
8.4.2008
(Ministerin ollessa estynyt puheen piti ylijohtaja Liisa Ero)

"Viestinnän kansalliset näkymät"

Arvoisat kuulijat,
Hyvät naiset ja herrat

On ilo olla mukana Suomen Seutuverkkojen tämänvuotisessa kevätseminaarissa täällä Silja Symphonylla. Haluankin omasta puolestani toivottaa kaikki tervetulleiksi tähän seminaariin keskustelemaan tietoliikenneyhteyksien ja -palvelujen kehittämisestä.

Viestinnän ala elää voimakasta murrosta. Yhteiskunta tulee päivä päivältä yhä riippuvaisemmaksi viestintä- ja tietotekniikasta. Viestinnän ja viestinten parissa vietetty aika kasvaa ja arjen rutiinit perustuvat yhä enemmän sähköisiin palveluihin. Olemme entistä riippuvaisempia sähköisten viestintäverkkojen, tietokoneiden ja tietojärjestelmien toimivuudesta. Usein tuntuu yksinkertaisesti siltä, että mikään ei suju, jos kännykkä, tietokone tai sähköposti pettää.

Ajattelin hyvin lyhyesti käydä läpi myös hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Hallitusohjelman linjaukset tietoyhteiskuntapolitiikan suhteen ovat kunnianhimoisia, mutta myös tilanne on haasteellinen. Erityisesti viestinnän saralla tämän vuosikymmenen loppu tuo mukanaan suuria muutoksia niin teknisesti kuin toiminnallisestikin. Tietoyhteiskuntapolitiikassa taas on tekojen aika. Suomi on pudonnut kansainvälisissä vertailuissa tietoyhteiskuntapalvelujen käytöstä reilusti alaspäin. Toteuttamalla rohkeasti pitkään suunniteltuja hyviä hankkeita, voimme nousta nopeasti takaisin tietoyhteiskuntien kärkijoukkoon.

Edellisen hallituksen aikana laadittiin kansallinen tietoyhteiskuntastrategia ja uusi hallitus otti itselleen tehtäväksi sen toteuttamisen. Toteutusta johtamaan asetettiin neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana itse toimin. Neuvottelukunnan tulee laatia sellainen toimenpideohjelma, joka vie tietoyhteiskuntaa aidosti eteenpäin. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen pitää helpottaa kansalaisten arkea. Keskeistä on hyvien ja toimivien hallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen ja uusien toimintatapojen juurruttaminen käytäntöön.

Hyvät kuulijat,

Keskeistä hallituksen viestintäpolitiikalle on vastata ajan haasteisiin. Viestintäala on teknisesti suurten mullistusten edessä. Tekninen myllerrys tuo mukanaan myös viestintäpolitiikan uudelleen arviointia ja uutta regulaatiota. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus pyrkii edistämään viestintäalan investointeja ja innovaatioita. Viestintäalan kilpailukyky on viime vuosina parantunut ja teleyritysten viime vuosien tulokset ovat positiivisia, mutta kehitykseen liittyy myös epävarmuustekijöitä. Erityisesti investointeja aristellaan, sillä elämme aikaa, jolloin yritykset joutuvat tekemään valintoja usean eri teknologian välillä ja tulevaisuuden tuottojen ennustaminen on vaikeaa. Tästä syystä on syytä miettiä, voidaanko viestintäpolitiikalla luoda olosuhteita, jotka lisäävät uskoa viestintäalan investointien kannattavuuteen.

Liikenne- ja viestintäministeriön lainsäädäntötyön mottona on jo vuosikausia ollut pyrkimys luoda suomalaisille viestintäalan yrityksille oikeudenmukainen ja ennustettavissa oleva toimintaympäristö. Viestintäalan sääntely kattaa sekä lainsäädännön että toimilupapolitiikan. Näitä molempia pyritään käyttämään vain kun sääntely on ehdottoman tarpeellista.

Sääntelyn on tehnyt haasteelliseksi viime vuosina etenkin kaksi seikkaa: konvergenssi eli viestintäalan toimijoiden ja tekniikoiden yhdentyminen sekä sopeutuminen EU:n sääntelyyn. Konvergenssi on pakottanut ottamaan lainsäädännössä huomioon perinteisten teleyritysten ja telemarkkinoiden lisäksi myös muut sähköisen viestinnän toimijat ja muuttuvat markkinat. EU:n lainsäädäntö on jo pitkään ohjannut ratkaisevasti kansallista lainsäädäntötyötämme - eikä aina toivomaamme suuntaan. EU:n lainsäädäntö on aina kompromissi monien eri etuja ajavien ja monista eri olosuhteista tulevien maiden välillä. Olemme silti mielestäni onnistuneet hyvin sopeuttamaan omaa lainsäädäntöämme EU:n lainsäädäntöön.

Viestintäalan sisämarkkinat on jo kohtuullisesti toteutettu. Tulevaisuuden keskeinen haaste on luoda toimivat sisämarkkinat laajasti myös kaikille muille sähköisille palveluille - ei siis vain telepalveluille. EU:ssa on käynnissä laaja viestintäalan lainsäädännön uudelleen tarkastelu. Viimeksi tällainen uudistus toteutettiin vuosina 2000-2002. Nyt käynnissä oleva lainsäädäntötyö saadaan päätökseen mahdollisesti vuoden 2009 aikana. Uudelleen tarkastelun kohteena ovat kaikki keskeiset sähköisen viestinnän direktiivit.

Uusien direktiiviehdotusten käsittelyssä Euroopan Neuvoston työryhmissä olemme ottaneet tietoisesti erittäin aktiivisen roolin ja olemmekin saaneet monet muut EU:n jäsenmaat kuuntelemaan ehdotuksiamme tarkalla korvalla. Vaikeita ratkaistavia kysymyksiä uudessa lakipaketissa on monia: mm. taajuuspolitiikan pitäminen kansallisessa päätäntävallassa, komission ja kansallisten valvontaviranomaisten väliset toimivaltakysymykset sekä uuden eurooppalaisen sääntelyviranomaisen tarpeellisuus tai pitäisikö sanoa tarpeettomuus.

Viestinnän sääntelytoimenpiteet ovat olleet laajasti julkisen sanan otsikoissa viime aikoina. Tuntuu, että kaikki mitä liikenne- ja viestintäministeriössä teemme, herättää keskustelua ja mielipiteitä. Onkin luonnollista ja jopa toivottavaa, että keskustelua syntyy.

Hyvät naiset ja miehet,

Yleispalvelun sääntelyä muutettiin siten, että yleispalvelu voidaan toteuttaa teknologianeutraalisti eli lankaverkon lisäksi myös matkaviestimellä. Yli puolet suomalaisista kotitalouksista on jo vuosien saatossa luopunut lankapuhelimesta nopeassa tahdissa ja tällä hetkellä enää vajaalla 40 %:lla kotitalouksista on käytössään lankapuhelin. Monella suomalaisella kännykkä on kotona ainoa puhelin. Käynnissä ollutta kehitystä ei haluta lainsäädännöllä jarruttaa. Teleyrityksiltä ei voida edellyttää tappiollisen lankaliittymän tarjoamista alueilla, joissa matkapuhelin toimii hyvin myös sisätiloissa. Viime aikoina on keskusteltu paljon lankapuhelinverkon avulla tarjottujen puhelin- ja laajakaistapalvelujen korvaamisesta langattomasti. Ministeriöllä on tähän selkeä ja ehdoton kanta: Tarjottava puhelin- tai laajakaistapalvelu ei saa huonontua kenellekään pysyvässä asuin- tai yrityksen toimipaikassa, vaan korvaava palvelu on oltava vähintään yhtä hyvä kuin nyt tarjolla oleva palvelu.

Jo edellisen hallituksen laajakaistastrategia osoitti, että sekoittamalla sopivasti markkinataloutta ja julkista rahaa voidaan varmistaa viestintäpalveluiden saatavuus koko maassa. Nykyhallituksen laajakaistastrategiana on ollut kilpailun edistäminen kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä, palvelujen ja sisältöjen tarjonnan edistäminen, laajakaistan kysynnän edistäminen sekä erityistoimenpiteiden jatkaminen alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle. Tieto- ja viestintätekniikkaa tarvitaan erityisesti julkisten palveluiden entistä tehokkaampaan tuottamiseen.

Laajakaistatarjonnan suurimmat haasteet ovat haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla, missä etäisyydet ovat pitkiä ja palvelut kaukana. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt tutkimushankeen, jossa selvitetään erilaisten maatilojen, maaseudulla tyypillisesti toimivien yritysten ja muun maaseudun elinkeinoelämän tietoliikennetarpeet ja riippuvuudet luotettavista tietoliikenneyhteyksistä.

Asetin 1.10.2007 laajakaistan kehitystyöryhmän edistämään nopeiden ja luotettavien tiedonsiirtoyhteyksien tarjontaa koko maassa. Työryhmän tulee seurata nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien ja -palvelujen tarjonnan kehittymistä, tehdä valtioneuvostolle toimenpidesuosituksia ja raportoida tarjonnan kehittymisestä valtioneuvostolle. Hallituksen ohjelman mukaista tavoitetta nopeiden ja edistyksellisten laajakaistayhteyksien ja -palvelujen tarjontaa kaikille kotitalouksille ja yrityksille tulee edistää. Valokuituyhteyksien ja muun kiinteän verkon teknologioiden sekä nopeiden langattomien yhteyksien rakentamisen edistäminen tilaajayhteyksien tarjonnassa edellyttää monia toimenpiteitä, joita on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti ja oikea-aikaisesti.

Matkaviestinverkkojen ja muiden langattomien verkkojen rooli nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonnassa maaseudulla ja haja-asutusalueilla tulee olemaan merkittävä. Mahdollisimman kattavan peiton saamiseksi Suomen kaltaisessa, suuressa mutta harvaan asutussa maassa, tarvitaan langattomien verkkojen tarpeisiin mahdollisimman nopeasti pitkän kantaman mahdollistavia taajuuksia, kuten NMT450-verkolta vapautuneita taajuuksia. Myös analogisen televisiotoiminnan käytöstä vapautuvien 790-862 MHz alueen UHF-taajuuksien tulevasta käytöstä olisi hyvä sopia mahdollisimman nopeasti, vaikka monet EU:n jäsenvaltiot eivät olekaan siihen vielä valmiita.

Valokuituyhteyksiin perustuvien, kohtuuhintaisten ja laadukkaitten laajakaistayhteyksien tarjonta kotitalouksille ja yrityksille myös suurten taajamien ulkopuolella tulee ajan myötä yhä tärkeämmäksi nopeita siirtoyhteyksiä edellyttävien palvelujen, kuten teräväpiirtotelevision, yleistyessä ja lisääntyessä. Haluaisin antaa täyden tukeni alan yritysten ja viranomaisten yhteistyölle löytää suomalaisesta viestintämarkkinan ominaisuuksista lähtevän 'suomalaisen mallin' rakentaa valokuituyhteyksiin perustuvaa laajakaistayhteyksien tarjontaa suurten taajamien reuna-alueilla ja niiden ulkopuolella.

Tietoyhteiskunnan infrastruktuurin rakentamisessa ja yhteyksien tarjonnassa näkisin vielä olevan paljon sijaa yhteystyön lisäämiselle niin alan teleyritysten kesken kuin myös alan teleyritysten ja muiden infrastruktuurein rakentajien välillä. Kehittääksemme suomalaista tietoyhteiskuntaa kohti tietoyhteiskuntamaiden kärkijoukkoa olisi nyt korkea aika lähteä rakentamaan myös nykyistä avoimempia malleja niin verkkojen kuin palveluidenkin tarjonnassa.

Hyvät kuulijat,

Viestinnän sääntelyn lähtökohtana tulee jatkossakin olla uusien toimintaedellytysten luominen, innovointiin kannustaminen ja markkinoille pääsyn helpottaminen. Lainsäädännön hurmassa kilpailukykyä ei saa unohtaa. Lainsäädäntö on väline poliittisen tahtotilan toteuttamiseen. Joudumme ottamaan huomioon EU:n asettamat, joskus hyvinkin tiukat reunaehdot. Mutta onnistuneelle sääntelyllä ja hyvällä yhteistyöllä pystymme myös antamaan suomalaisille viestintäalan yrityksille reilun toimintaympäristön ja suomalaisille kuluttajille tarpeiden mukaiset ja kohtuuhintaiset viestintäpalvelut.

Näillä sanoilla haluan osaltani toivottaa kaikille antoisia seminaaripäiviä!