Maailmanlaajuista ratkaisua merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi haetaan IMO:ssa

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 8.6.2021 8.44 | Julkaistu suomeksi 10.6.2021 klo 14.07
Tiedote
Joutsenet Hangon edustalla (Kuva: Shutterstock)
Joutsenet Hangon edustalla (Kuva: Shutterstock)

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitea kokoontuu 10.-17. kesäkuuta 2021. Etäkokouksessa on tarkoitus päättää lyhyen aikavälin keinosta kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Suomi kannattaa tehokkaita maailmanlaajuisia sääntöjä kasvihuonekaasupäästöjen supistamiseksi.

Valtiot saavuttivat IMO:n (International Maritime Organization) meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) edellisessä kokouksessa marraskuussa 2020 kompromissin säännöistä, joilla kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään lyhyellä aikavälillä. Kompromissin heikkous on se, että se ei sisällä tehokkaita rankaisevia sääntöjä, jos alus ei toteuta vaadittuja korjaavia toimia päästöjen vähentämiseksi. Tämä vaikeuttaa vuodelle 2030 asetetun päästöjen vähennystavoitteen saavuttamista. Säännöt on tarkoitus viimeistellä kesäkuun kokouksessa ja ne tulisivat voimaan vuoden 2023 alusta.

IMO:n tavoitteena on vähentää kansainvälisen kauppamerenkulun hiilidioksidipäästöjä suhteessa liikennesuoritteeseen eli parantaa hiili-intensiteettiä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomi on muiden IMO:n jäsenmaiden tavoin sitoutunut tavoitteeseen. Nyt päätettävällä keinolla pyritään saavuttamaan ensi sijassa tämä tavoite. IMO:ssa on tarkoitus lähivuosina päättää keinoista, joilla tähdätään kaikkien kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen alenemiseen vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna.

Istunnossa päätetään päästövähennyskeinosta, jossa keskeistä on alusten energiatehokkuuden parantamisen lisäksi alusten operatiivisen hiili-intensiteetin sääntely. Suomen kannattaman vaihtoehdon mukaan kansainvälisen merenkulun hiili-intensiteetin tulisi laskea vielä vähintään noin 22 prosenttia vuosina 2019-2030, jotta hiili-intensiteetti laskee vähintään 40 prosenttia vuosina 2008-2030. Suomi on esittänyt, että jäävahvistettujen alusten jäissä kulkemat matkat jätettäisiin sääntelyn ulkopuolelle. Näin sääntelystä ei aiheutuisi lisärasitetta Suomen kilpailukyvylle talvimerenkulun takia.

Kokouksessa käsitellään alustavasti myös markkinaehtoisia päästövähennyskeinoja. Suomi kannattaa maailmanlaajuisen markkinaehtoisen päästövähennyskeinon kehittämistä ja käyttöönottoa mahdollisimman pian. Nyt muutamien valtioiden ja varustamoalan esittämää ajatusta polttoainemaksujen keräämisestä kansainväliseen tutkimus- ja kehitysrahastoon voidaan käyttää markkinaehtoisen keinon pohjana. Suomen mukaan keinon kuitenkin tulee selkeästi hiilen hinnoittelulla ohjata fossiilisista polttoaineista luopumiseen meriliikenteessä. Rahaston varojen jaossa tulee huomioida etenkin vähiten kehittyneet valtiot ja pienet saarivaltiot.

Lisäksi kokouksessa käsitellään kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskeinojen vaikutuksia valtioihin, rikkipesureita, alusten painolastivesiä, aluksilta mereen päätyvän muovijätteen vähentämistä ja vedenalaista melua. Monia asialistalla alun perin olleita asioita on siirretty seuraavaan kokoukseen koronapandemiasta ja etäyhteyksistä johtuvan kokouspäivien lyhentämisen vuoksi.

Kokoukseen osallistuu liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Ilmatieteen laitoksen sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajia. Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen, joka sisältää myös tässä kokouksessa noudatettavia kansainvälisen vaikuttamisen painopisteitä meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Mitä seuraavaksi?

Meriympäristön suojelukomitean on tarkoitus päättää kesäkuun istunnossaan lyhyen aikavälin päästövähennyskeinosta. Jos sopu syntyy, työ jatkuu sääntelyä tarkentavien ohjesääntöjen viimeistelyllä. Samalla jatkuvat neuvottelut keskipitkän ja pitkän aikavälin päästövähennyskeinoista sekä IMO:n kasvihuonekaasustrategian päivittämisestä ennen vuotta 2023.

Jos sopua ei saavuteta tai se ei riitä IMO:ssa asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen, paine alueellisiin toimiin kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kasvaa niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Euroopan komissio on linjannut, että EU:n päästökauppa laajennetaan koskemaan merenkulkua. Ehdotus on tarkoitus antaa 14.7.2021 osana komission Fit for 55 -ilmastopakettia. Vielä ei ole tietoa eurooppalaisen merenkulun päästökaupan toteutustavoista.

Lisätietoja:

yksikön johtaja Päivi Antikainen, p. 050 382 7101, paivi.antikainen(at)lvm.fi, Twitter @PaiviAntikainen

neuvotteleva virkamies Eero Hokkanen, p. 050 476 0401, eero.hokkanen(at)lvm.fi, Twitter @eerohokkanen