Ministeri Huovinen: Joukkoliikenteen uudet hankinta- ja rahoitustavat jo tulossa

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 18.10.2005 14.00
Tiedote
Joukkoliikennepalvelujen järjestämiseen maaseudun harvaanasutuilla seuduilla on kehitetty keinoja, jotka ovat tulossa käyttöön yhä laajemmin. Hallitus on ryhtynyt lisäämään myös joukkoliikenteen houkuttelevuutta tiheämmin asutuilla alueilla, totesi liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen vastauksessaan joukkoliikennettä koskevaan välikysymykseen 18. lokakuuta.

- Meidän on uskallettava tarkastella sitä, miten voimme käyttää yhteiskunnan voimavarat joukkoliikenteen tukemisessa niin, että tukieuroista saadaan paras mahdollinen hyöty, Kestävä ratkaisu ei löydy siitä, että valtion tuella ajetaan tyhjiä bussi- tai junavuoroja.

Huovinen huomautti, että julkisen rahoituksen määrällä mitattuna Suomen joukkoliikennejärjestelmä on yksi maailman kustannustehokkaimmista. Valtion ja kuntien suora tuki vastaa vain kymmenesosaa kaikista joukkoliikennepalveluista.

- Kustannustehokkuuden kääntöpuoli on se, että pienetkin heilahtelut valtion rahoituksessa näkyvät nopeasti palveluiden tasossa.

Kasvava autonkäyttö, ikääntyvä väestö sekä aluerakenteen keskittyminen ovat luoneet kokonaan uudenlaisia haasteita joukkoliikennejärjestelmälle. Kun olosuhteet muuttuvat, täytyy jatkuvasti etsiä uusia tapoja kehittää palveluja.

- Matkojen yhdistelytoiminta on esimerkki uudesta ajattelutavasta, jota joukkoliikennepalveluiden turvaaminen edellyttää. Yhdistelyn ja kutsuohjatun joukkoliikenteen kautta palveluita voidaan myös ulottaa alueille, joilla perinteisellä tavalla hoidetut joukkoliikennepalvelut uhkaavat loppua tai ovat jo loppuneet.

Esimerkkeinä joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantamisesta Huovinen mainitsi työsuhdematkalipun, vireillä olevan pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen yhtenäisen lippujärjestelmän ja alustavan sopimuksen YTV-alueen laajentamisesta Keravalle ja Kirkkonummelle.

Liikenne- ja viestintäministeriö on toteuttamassa ns. valtiosihteerityöryhmän ehdotusta joukkoliikenteen rahoitusrakenteen uudistamisesta tavalla, joka mm. lisäisi kuntien osuutta joukkoliikenteen rahoittamisesta.

- On kuitenkin syytä alleviivata, että valtio ei ole kaatamassa joukkoliikenteen kustannuksia kunnille. Kysymys on paikallisten toimijoiden vastuun lisäämisestä palvelu- ja rahoitustason määrittämisessä.

- Lainsäädännössä ei pidä myöskään asettaa tarpeettomia rajoituksia kuntien mahdollisuuksille osallistua kuntalaisten joukkoliikennepalveluiden järjestämiseen. Nykyisin kunnat eivät esimerkiksi voi osallistua junaliikenteen ostamiseen pääkaupunkiseudun ulkopuolella vaikka haluaisivatkin, Huovinen huomautti.