Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne: Arkimatkustus koetaan turvalliseksi, häiriköinti iltojen lisääntyvä ongelma

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 15.12.2005 9.25
Tiedote
Häiriköinnistä on tullut iltaisin ja viikonloppuiltoina kasvava ongelma pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Tämä on lisännyt matkustajien turvattomuudentunnetta ja osittain myös vähentänyt matkustusta tiettyinä aikoina.

Kokonaisuutena turvallisuuden perusasiat ovat kuitenkin kohtalaisella mallilla pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Etenkin arjen työmatkaliikenteessä matkustajat pitävät joukkoliikenteen turvallisuutta jopa kiitettävänä.

Ongelmia esiintyy iltaisin ja viikonloppuisin. Iltamatkustamisessa turvallisuuden taso laskee kiitettävästä välttäväksi ja viikonloppuiltaisin peräti huonohkoksi. Arvioon yhtyvät sekä matkustajat että henkilökunta.

Tulokset ilmenevät liikenne- ja viestintäministeriön, sisäasiainministeriön, Ratahallintokeskuksen, YTV:n, HKL:n, VR Osakeyhtiön sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien teettämästä tutkimuksesta. Työ toteutettiin osana liikenne- ja viestintäministeriön Joukkoliikenteen tutkimusohjelmaa (JOTU).

Tutkimukseen osallistui yli 2000 henkilöä, joista matkustajia oli 1100, joukkoliikennevälineiden henkilökuntaa runsaat 500 ja kotitalouskyselyssä keskivertoasukkaiden näkemyksiä edustavia 540.

Verrattaessa nyt saatuja matkustajien vastauksia vuonna 2002 lähijunaliikenteessä tehtyyn vastaavaan tutkimukseen, on häiriköinti lisääntynyt selvästi.

Eniten turvattomuutta matkustajat tuntevat metrossa ja vähiten bussissa. Turvattomimpia aikoja ovat viikonlopun myöhäisvuorot.

Lähes puolet pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen matkustajista on joutunut viimeksi kuluneen vuoden aikana häiriköinnin kohteeksi joukkoliikennevälineissä, asemilla tai pysäkeillä. Muihin kohdistuvaa häiriköintiä on nähnyt peräti 80 prosenttia matkustajista.

Väkivallan kohteeksi on joutunut kolme prosenttia matkustajista ja toisiin kohdistuvaa väkivaltaa on nähnyt 37 prosenttia matkustajista.

Turvattomuus ja turvattomuuden tunne vaikuttavat sekä nykyisten matkustajien että potentiaalisten asiakkaiden joukkoliikenteen käyttöön. Nykyisistä matkustajista 14 prosenttia ilmoitti vähentäneensä joukkoliikenteen käyttöä arki- ja viikonloppuiltoina turvattomuuden lisääntymisen vuoksi. Kotitalousvastaajista 27 prosenttia oli tehnyt samoin.

Toisaalta nykyisistä matkustajista 24 prosenttia voisi lisätä matkustamistaan, mikäli voisi paremmin luottaa matkustusturvallisuuteen. Kotitalousvastaajien vastaava luku oli 35 prosenttia.

Henkilökunnasta 62 prosenttia pitää joukkoliikenteen turvattomuutta vakavana ongelmana. Työntekijöistä 35 prosenttia ei työskentele turvattomuuden tunteen vuoksi mielellään arkisin ilta-aikaan, ja 46 prosenttia ei työskentele mielellään viikonloppuisin myöhäisliikenteessä. Reilu neljännes joukkoliikenteen henkilökunnasta on harkinnut työpaikan tai työtehtävän vaihtoa turvattomuuden takia.

Häiriköinnin kohteeksi kuljettajista ja matkustamohenkilökunnasta on joutunut 71 prosenttia ja väkivaltaa on kokenut 32 prosenttia. Eniten välikohtauksia sattuu lähijunissa ja raitiovaunuissa.

Pääkaupunkiseudulla tehdään vuosittain yhteensä noin 360 miljoonaa joukkoliikennematkaa. Turvallisuuden parantamisella saadut hyödyt voivat olla taloudellisesti varsin merkittäviä. Viiden prosentin lisäys matkoihin merkitsisi 18 miljoonaa matkaa vuodessa, ja yhden prosentin lisäys 3,6 miljoonaa matkaa vuodessa.


Turvallisuuden merkitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Tutkimusraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 87/2005.


Lisätietoja

projektipäällikkö Risto Pakkala, HKL, puh. (09) 472 3704
lähiliikennepäällikkö Kari Pekka Rosenholm, VR Osakeyhtiö, puh. 0307 22 255 tai 040 8622 255.
yksikön päällikkö Reijo Mäkinen; YTV, puh.( 09) 1561 223 tai 040 5950201
turvallisuusjohtaja Kari Alppivuori, Ratahallintokeskus, puh. 040 566 1218