null Ekologisesti kestävällä digitalisaatiolla ilmastotavoitteisiin – kuusi kohtaa ICT-alan hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja digiratkaisujen hyödyntämiseksi

Ekologisesti kestävällä digitalisaatiolla ilmastotavoitteisiin – kuusi kohtaa ICT-alan hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja digiratkaisujen hyödyntämiseksi

Pressmeddelande 30.11.2020 09.30 fi sv en

ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän loppuraportti. (Kuva: LVM)

Suomessa on tehty uraauurtavaa työtä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöasioiden kokonaisvaltaisessa tarkastelussa. ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistellut työryhmä on koonnut kuusi kokonaisuutta, joiden avulla ICT-alan hiili- ja ympäristöjalanjälki pienenee ja digitalisaation hyödyt saadaan käyttöön. Työryhmä loppuraportti on lausunnoilla 15.1.2021 saakka.

Viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet kuluttavat sähköä ja materiaaleja, mutta toisaalta digitaaliset ratkaisut vähentävät monien alojen kasvihuonekaasupäästöjä. Työryhmän vision mukaan Suomi on ekologisesti kestävien ICT-ratkaisujen käytön ja kehittämisen edelläkävijä vuonna 2035 ja edistää ilmasto- ja ympäristöystävällistä digitalisaatiota myös maamme rajojen ulkopuolelle.

– Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii ripeitä ja kunnianhimoisia toimia. Nyt julkaistu raportti on kansainvälisesti uniikki. Se sisältää kansainvälisesti uraauurtavaa tietoa siitä, kuinka ICT-alan tuottamien ratkaisujen potentiaalia voidaan ottaa paremmin käyttöön niin Suomessa, Euroopan unionissa kuin maailmanlaajuisesti. Liikenne on yksi aloista, joille digitalisaatio tarjoaa apua päästövähennysten saavuttamiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Kuusi kohtaa ICT-alan ilmastovaikutusten hallitsemiseksi ja hyötyjen edistämiseksi

Työryhmän loppuraporttiin on koottu kuusi ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia koskevaa toimenpidekokonaisuutta.

1. ICT-infran energiatehokkuus ylös ja hiilettömät sähkönlähteet käyttöön

Viestintäverkkojen energiatehokkuuden parantaminen on avainasemassa, sillä viestintäverkkojen suurin ympäristövaikutus tulee niiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Esimerkiksi matkaviestinverkkojen elinaikaisista hiilidioksidipäästöistä noin 93 prosenttia syntyy niiden käytön aikana.

Työryhmän mukaan on edistettävä energiatehokkaiden ratkaisujen ja hiilettömien sähkönlähteiden käyttöä. Investoinnit päästöttömään sähköntuotantoon vähentävät myös ICT-alan päästöjä. Hukkalämmön hyödyntämisessä on yhä parannettavaa. Datakeskusten ja muiden laitetilojen sivutuotteena syntyvää lämpöä voidaan käyttää hyväksi nykyistä enemmän, mikä vähentää lämmitysenergian tuotannon tarvetta ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Lämmön lisäksi datakeskuksilla on potentiaalia toimia sähkömarkkinoilla akkuihin varastoimansa sähkön turvin.

2. Datatalous

Kun datamäärä kasvaa, kasvaa myös sähkönkulutus.  Infrastruktuuri ja laitteiden parantunut energiatehokkuus eivät yksin riitä vastaamaan kulutuksen kasvuun. Ohjelmistojen ja palvelujen suunnittelussa ympäristönäkökulmia ei vielä ole laajasti huomioitu. Tarvitaan tutkimusta, osaajien kouluttamista ja palveluhankintojen ohjaamista. Esimerkiksi hankintahinnaltaan edullisempi ohjelmisto voikin vaatia enemmän prosessointitehoa ja laitekapasiteettia ja tulla lopulta paitsi resursseja tuhlaavaksi, myös kustannuksiltaan kalliimmaksi.

Datatalouden tärkeä näkökohta on se, miten ilmasto- ja ympäristöhaasteita tarjoavia ratkaisuja kehitetään ja otetaan käyttöön. Tämä olisi huomioitava laajasti alan koulutuksessa ja kannustettava ratkaisujen kehittämiseen muun muassa kilpailujen avulla. Koronapandemiasta elpymiseksi EU:n kannustaa investointeihin, joissa yhdistetään digitalisaatiota ja ympäristöratkaisuja.

3. ICT-laitteet huoltoon ja kiertoon

Liikenne- ja viestintäviraston kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset tuntevat laitteisiin liittyvät ympäristökysymykset. Esimerkiksi puhelinta ei useimmiten vaihdeta uutuuden viehätyksestä, vaan lähes 80 prosenttia suomalaisista vaihtaa puhelimensa laitteen rikkouduttua tai vastaavasta syystä.

Kuluttajat ja yritykset voivat pidentää laitteiden käyttöikää esimerkiksi huoltopalveluja käyttämällä. Työryhmän mukaan on myös lisättävä kuluttajien tietoisuutta tuotetakuista ja ohjelmistopäivityksistä. Vaikka suomalaiset tuntevat laitteisiin liittyviä ympäristönäkökohtia melko hyvin, niiden kierrätykseen toimittaminen on puutteellista. Kierrätystä voitaisiin tehostaa taloudellisilla kannusteilla, kuten hyvityksellä vanhaa laitetta palautettaessa.

Lähes kaikki Suomessa käytetyt ICT-laitteet valmistetaan ulkomailla. Suomessa kuitenkin tuotetaan laitteissa käytettyjä raaka-aineita, kuten nikkeliä ja kobolttia. Työryhmän mukaan on vaikutettava tuotannon kestävyyteen ja raaka-aineiden jäljitettävyyteen Suomessa ja EU:ssa.

4. Enemmän mittausta ja avointa tietoa ympäristövaikutuksista

ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia koskevan datan läpinäkymättömyys ja saatavuus on haaste kansallisesti ja kansainvälisesti. Alan kokonaisvaikutuksista on vaikea saada kokonaiskuvaa toisin kuin esimerkiksi liikenteen päästöistä.

Työryhmän mukaan datakeskusten ja verkkojen energiankulutuksen tilastointia sekä päästövaikutusten seurantaa on kehitettävä. Lisäksi tarvitaan tietoa digitaalisten ratkaisujen elinkaaren aikaisista vaikutuksista ja heijastevaikutuksista. Tästä uutta tutkimus- ja selvitystoimintaa onkin käynnistymässä. Datavirroilla ja ICT-laitteiden materiaalivirroilla on vahvasti rajoja ylittävä luonne, ja siksi on tärkeää osallistua seurannan kehittämiseen myös EU:ssa ja laajemmin kansainvälisesti.

5. Kuluttajien tietoisuuden ja ilmastoystävällisten taitojen lisääminen

Liikenne- ja viestintäviraston teleyritykselle suunnatun kyselyn mukaan noin 90 prosenttia matkaviestinverkon tiedonsiirrosta Suomessa on yksityisistä liittymistä. Kuluttajien käyttäytymisellä onkin tärkeä asema ICT-sektorin käyttövaiheen ympäristövaikutusten hallinnassa. Suuri osa suomalaisista on kiinnostunut saamaan lisää tietoa ICT-laitteiden ja -palveluiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista, kertoo Liikenne- ja viestintäviraston vuonna 2020 tekemä kuluttajatutkimus.

Työryhmä suosittaa, että ICT-palvelujen ja laitteiden ilmastoystävällisen käytöstä jaetaan tietoa niin koulutuksen kuin erilaisten digitaitohankkeiden ja kampanjoiden avulla.

6. Uusien teknologioiden mahdollisuudet ja haasteet

Nousevat teknologiat, kuten tekoäly ja suurteholaskenta tarjoavat suuria mahdollisuuksia ilmasto- ja ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. Vaikutukset eivät synny itsestään, vaan tarvitaan paitsi tutkimustietoa, myös teknologioiden tietoista kehittämistä resursseja säästävään suuntaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän ajalle 1.11.2019–30.11.2020 valmistelemaan tieto- ja viestintäteknologia-alan (ICT-ala) ympäristö- ja ilmastostrategiaa. Työryhmässä olivat mukana Aalto-yliopisto, ABB Oy, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Digita Oy, DNA Oyj, Elisa, Energiateollisuus ry, Energiavirasto, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, Finnet-liitto ry, Oy IBM Finland Ab, Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry, Suomen Kuntaliitto ry, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Neogames Finland ry, Ohjelmistoyrittäjät ry, Nokia Oyj, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Pääkaupunkiseudun Smart & Clean –säätiö, Teknologiateollisuus ry, Telia, Tieto Oyj, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Yleisradio Oy ja ympäristöministeriö. 

Mitä seuraavaksi?

Loppuraportti on lausunnoilla 15.1.2021 asti. Suomen ensimmäinen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia viimeistellään liikenne- ja viestintäministeriössä helmikuussa 2021.

Lisätietoja

Ministeri Timo Harakan haastattelupyynnöt viestintäjohtaja Susanna Niinivaara, p. 0400 816 187, susanna.niinivaara(at)lvm.fi

Yksikön johtaja Päivi Antikainen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 050 382 7101, paivi.antikainen(at)lvm.fi, Twitter @PaiviAntikainen

Erityisasiantuntija Tuuli Ojala, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 050 563 8130, tuuli.ojala(at)lvm.fi, Twitter @OjalaTuuli

Verkostojohtaja Jarno Ilme, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, p. 029 539 0574, jarno.ilme(at)traficom.fi, Twitter @IlmeJarno