Ministeri Harakka: Liikenteen ilmastotoimissa pitkä askel eteenpäin

kommunikationsministeriet
Julkaisuajankohta 29.6.2022 13.20
Tiedote
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. (Kuva: Laura Kotila / VNK)
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. (Kuva: Laura Kotila / VNK)

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on tyytyväinen 28.6.2022 kokoontuneen Euroopan unionin ilmasto- ja ympäristöneuvoston neuvottelutuloksesta. Kokouksessa EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit neuvottelivat EU:n ilmastopaketista eli 55-valmiuspaketista.

- Liikenteen ilmastotoimissa otettiin tänään pitkä askel eteenpäin. Päästökaupalla varmistetaan kustannustehokkaasti liikenteen päästövähennykset tie-, meri- ja lentoliikenteessä. Lisäksi päästörajat vauhdittavat siirtymää kohti päästöttömiä henkilö- ja pakettiautoja, sanoo ministeri Harakka.

Nyt linjatuilla toimenpiteillä on mahdollista saavuttaa yhteinen 55 % päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä koko EU-tasolla. Päätökset edesauttavat myös kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit päättivät samalla kaikista käsittelyssä olleista 55-valmiuspaketin ehdotuksista. Neuvottelun tulos on kuitenkin vasta välitilinpäätös, sillä neuvottelut jatkuvat syksyllä kolmikantaneuvotteluissa, joissa ympäristöneuvoston ja europarlamentin kantoja sovitetaan Euroopan komission kanssa yhteen.

Neuvoston ratkaisuja liikenteen päästöjen vähentämiseksi

Ympäristöneuvosto kannattaa henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidiraja-arvojen kiristämistä. Asetusehdotus ohjaa voimakkaasti sähkö- ja vetyautojen valmistukseen. Esimerkiksi uusille henkilöautoille raja-arvo vuonna 2030 olisi -55 prosenttia eli autonvalmistajien olisi EU-tasolla laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021. Nyt tavoite on -37,5 prosenttia. Vaikka diesel-, bensiini-, kaasu- ja lataushybridiautojen valmistusta ei kielletä, se käytännössä loppuisi vuonna 2035.

Neuvosto tukee tieliikenteelle ja asuntojen erillislämmitykselle perustettavaa erillistä päästökauppaa. Tämä helpottaisi merkittävästi myös kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Päästökauppa asettaisi yhdenmukaisen hinnan tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöille koko EU:ssa. Päästökaupasta saatavat tulot olisi käytettävä kokonaisuudessaan ilmastotoimiin.

Neuvoston yleisnäkemys tehostaa lentoliikenteen päästökauppaa. Erityisesti päästöoikeuksien ilmaisjaon poistaminen vuoteen 2027 mennessä ohjaisi lentoliikennettä kestävämpään suuntaan. Samoin oli tärkeää lisätä päästökaupan kannustimia uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöön, koska näin voidaan nopeasti vähentää lentämisen päästöjä.

Neuvosto tukee meriliikenteen ottamista osaksi yleistä päästökauppaa vuodesta 2024 alkaen kolmen vuoden siirtymäajalla. Tämä tehostaisi merkittävästi merenkulun päästövähennysten aikaansaamista.

Neuvoston yleisnäkemyksessä on huomioitu talvimerenkulku. Näkemyksessä on huomioitu alusten jäävahvistuksen vaikutus, mikä tarkoittaa, että kansallisesti suurin osa talvimerenkulun lisärasitteista tulee katetuksi.

Koska jäissä kulkua ei neuvottelutuloksessa huomioitu Suomea tyydyttävällä tavalla, Suomi jätti kokouksessa yhdessä Viron ja Latvian kanssa lausuman. Euroopan parlamentti on sen sijaan ottanut huomioon Suomen näkemykset talvimerenkulusta.

Mitä seuraavaksi?

Neuvottelut 55-valmiuspaketista jatkuvat syksyllä kolmikantaneuvotteluissa, kun neuvoston ja parlamentin kantoja sovitetaan yhteen komission kanssa.

Lisätietoja:

ministeri Harakan erityisavustaja Johanna Juselius, johanna.juselius(at)gov.fi, p. +358 295 342 141

neuvotteleva virkamies Niina Honkasalo, niina.honkasalo(at)gov.fi, p. +358 50 302 8123

hallitusneuvos Janne Mänttäri, janne.manttari(at)gov.fi, p. +358 40 069 3544