Viestintäverkkojen ja sähköverkkojen rakentamista vauhditetaan verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamista ja -käyttöä koskevalla lailla. Lain tavoitteena on laskea nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamiskustannuksia lisäämällä eri verkkotoimijoiden yhteistoimintaa sekä edistää digitaalisten palvelujen ja toimintojen kehittymistä.
Yhteisrakentamista ja -käyttöä koskeva laki velvoittaa viestintä- ja sähköverkkotoimijoiden lisäksi myös vesihuolto- ja liikenneverkkojen verkkotoimijat suostumaan kohtuulliseen verkkojen yhteiskäyttöön tai yhteisrakentamiseen. Yhteistoimintavelvoite kohdistuu verkkoihin kuuluviin rakenteisiin ja rakennelmiin sekä itse verkkojen rakentamiseen.
Yhteisrakentamisvelvoite soveltuu kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että yhteistoiminnan toisena osapuolena on teleyritys, eivätkä kummankaan osapuolen kustannukset lisäänny erillisrakentamiseen verrattuna. Yhteistoimintaa koskevalla lailla ei ole vaikutusta verkkojen rakentamista tai käyttöä koskeviin rakentamis-, lupa- tai työturvallisuusmääräyksiin.
Laki myös velvoittaa verkkotoimijat ja viranomaiset toimittamaan tulevia verkkohankkeita sekä olemassa olevia verkkoja koskevat tiedot yleisesti saataville keskitetyn tietopalvelun kautta. Viestintävirasto toimii keskitettynä tietopisteenä ja yhteistoimintaa koskevien mahdollisten riitojen ratkaisijana.
Yhteisrakentamista koskevan lain rinnalla tietoyhteiskuntakaarta muutetaan siltä osin kun laki koskee rakennusten ja kiinteistöjen sisäverkkoja. Muutoksella velvoitetaan rakentamaan kiinteistöön jatkossa myös sisäverkko isompien peruskorjausten ja uudisrakentamisen yhteydessä.
Hallitus esitti yhteisrakentamista ja yhteiskäyttöä koskevan lain ja tietoyhteiskuntakaaren muuttamisen vahvistamista 21. huhtikuuta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2016.
Laeilla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, joka koskee nopeiden viestintäverkkojen käyttöönottokustannusten vähentämistä.
