Ministeriö
- Kestävää kasvua, hyvinvointia sekä turvallisuutta tiedolla ja tulevaisuuden yhteyksillä
- Liikenne- ja viestintäalan lainvalmistelija
- EU-yhteistyö
- Kansainvälinen yhteistyö
- Hallinnonalan ohjaaja ja valvoja
- Budjettitalous
- Toimiluvat ja valtionapu
- Ministeriön viestintä
- Organisaatio
- Kulkulaitostoimikunnasta liikenne- ja viestintäministeriöksi
1. Kestävää kasvua, hyvinvointia sekä turvallisuutta tiedolla ja tulevaisuuden yhteyksillä
Digitaalisilla yhteyksillä, liikenteellä ja viestinnällä on keskeinen merkitys yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn mahdollistajana ja osana kokonaisturvallisuutta.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala luo kestävää kasvua, hyvinvointia sekä turvallisuutta tiedolla ja tulevaisuuden yhteyksillä.
Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee toimialaansa liittyvät poliittiset ja strategiset linjaukset ja lainsäädännön. Valmistelu tehdään avoimesti ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Ministeriö ohjaa hallinnonalansa virastoja ja yhtiöitä sekä hoitaa hallinnonalansa budjettitaloutta.
2. Liikenne- ja viestintäalan lainvalmistelija
Säädösvalmistelu on yksi ministeriön perustehtävistä. Ministeriössä valmistellut hallituksen esitykset käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa. Ministeriö vastaa myös liikenne- ja viestintäalan asetusten valmistelusta ja voi antaa myös omia asetuksia.
Liikenne- ja viestintäministeriön säädösvalmistelu painottuu suurelta osin EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon.
3. EU-yhteistyö
Merkittävä osa liikenteen ja viestinnän säädöksistä valmistellaan Euroopan unionissa. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa EU:n liikenne- ja viestintäasioiden kansallisesta valmistelusta ja seurannasta. Liikenne- ja viestintäministeri edustaa Suomea EU:n liikenne- ja televiestintäneuvoston kokouksissa. EU-toimintaan liittyy aktiivinen etukäteisvaikuttaminen. Ministeriön virkamiehet ovat mukana asioiden valmistelussa EU:n neuvoston ja Euroopan komission työryhmissä.
4. Kansainvälinen yhteistyö
Liikenne- ja viestintäministeriö toimii aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla. Liikenne- ja viestintäministeriön kansainvälinen yhteistyö on erityisen vilkasta EU-maiden lisäksi Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.
Liikenne- ja viestintäministeriö toimii aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä. Näitä ovat esimerkiksi Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO), Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO), Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) ja Maailman postiliitto (UPU).
5. Hallinnonalan ohjaaja ja valvoja
Yksi ministeriön päätehtävistä on sen hallinnonalan strateginen tulosohjaus.
Hallinnonalan konsernistrategialla varmistetaan hallinnonalan yhteiskunnallinen tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä hallitusohjelman tavoitteiden toteutuminen mahdollisimman tehokkaasti.
Ministeriö ohjaa ja valvoo hallinnonalansa virastojen toimintaa ja seuraa näiden kehitystä. Virastoille asetetaan vuosittain tulostavoitteet.
Ministeriön vastuulla on myös hallinnonalan valtionyhtiöiden omistajaohjaus. Ministeriön omistajaohjauksessa oleville osakeyhtiöille on lainsäädännössä määritelty yhteiskunnallisia tehtäviä.
Ministeriön hallinnonalaan kuuluvia virastoja ovat Liikenne- ja viestintävirasto, Väylävirasto ja Ilmatieteen laitos.
Ministeriön omistajaohjauksessa olevia yhtiöitä ovat Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy, Arctia Oy, Lentorata Oy, Länsirata Oy ja Itärata Oy. Myös Yleisradio Oy kuuluu ministeriön hallinnonalaan. Sen ohjauksesta vastaa eduskunnan valitsema hallintoneuvosto.
6. Budjettitalous
Liikenne- ja viestintäministeriö hoitaa hallinnonalansa budjettitaloutta. Ministeriö valmistelee budjettikehykset ja vuosittain budjettiesityksen. Liikenne- ja viestintäministeriö myös seuraa valtion budjetissa ministeriön toiminta-alueelle myönnettyjen määrärahojen käyttöä ja raportoi siitä toimintakertomuksessa.
7. Toimiluvat ja valtionapu
Liikenne- ja viestintäministeriölle kuuluu myös joitakin toimilupa- ja valtionapuasioita. Toimilupia myönnetään esimerkiksi matkaviestintäverkkojen rakentamiseen sekä radio- ja televisiotoimintaan. Palveluostoilla ministeriö rahoittaa esimerkiksi harvaan asuttujen seutujen joukkoliikennettä.
8. Viestintä
Viestinnällä ja sidosryhmätyöllä edistetään ministeriön tavoitteiden toteutumista. Viestintä vahvistaa ministeriön, hallinnonalan sekä sidosryhmien valmiuksia keskustella, osallistua ja ottaa kantaa valmisteilla oleviin asioihin ja päätöksentekoon. Avoin, ennakoiva viestintä ja vuorovaikutteinen sidosryhmäyhteistyö ovat viestinnän lähtökohtia koko hallinnonalalla.
9. Organisaatio
Liikenne ja viestintäministeriön työtä johtaa liikenne- ja viestintäministeri. Liikenne- ja viestintäministeri toimii ministeriön päällikkönä ja käsittelee sille kuuluvat asiat.
Ministeriön korkein virkamies on kansliapäällikkö. Ministeriössä on noin 190 työntekijää. Työ on organisoitu kolmelle eri osastolle, jotka ovat konserni-, tieto- ja turvallisuus- sekä verkko- ja palveluosastot. Osastoja johtavat osastopäälliköt, joilla on ylijohtajan arvonimi. Osastot jakautuvat edelleen yksiköihin. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriössä toimii valtion kyberturvallisuusjohtajan toimisto.
10. Kulkulaitostoimikunnasta liikenne- ja viestintäministeriöksi
Liikenne- ja viestintäministeriö sai alkunsa vuonna 1892, jolloin Venäjään kuuluneen Suomen suuriruhtinaskunnan senaattiin perustettiin kulkulaitostoimituskunta. Myöhemmin se muuttui kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöksi, joka puolestaan jakautui vuonna 1970 liikenneministeriöksi ja työvoimaministeriöksi. Viestintäpolitiikan painoarvo kasvoi niin, että vuonna 2000 liikenneministeriön nimi muutettiin liikenne- ja viestintäministeriöksi.
Koko historiansa ajan liikenne- ja viestintäministeriössä on edistetty yhteiskunnan hyvinvointia ja luotu elinkeinoelämälle toimintaedellytyksiä hyvillä yhteyksillä. Kanavien ja rautateiden rakentamiseen keskittyneestä ministeriöstä on vuosikymmenten aikana muotoutunut koko liikenne- ja viestintäsektorin strateginen ohjaaja. Eri liikennemuotoja yhteen sovittamalla ja ympäristöstä huolehtien käyttäjille pyritään takaamaan sujuvia ja turvallisia yhteyksiä ja palveluita.