null Autoon saa sähköä tai kaasua yhä laajemmalla alueella Suomessa

Autoon saa sähköä tai kaasua yhä laajemmalla alueella Suomessa

Tiedote 27.02.2020 08.03 fi sv en

Sähköauto latauksessa. (Kuva: Shutterstock)

Sähkön ja kaasun jakeluverkosto on laajentunut Suomessa nopeasti, vaikka katvealueitakin löytyy. Suomi on saavuttamassa ja osin on jo ylittänyt vuoden 2020 tavoitteensa sekä jakeluinfran laajentumisen että sähkö- ja kaasuautojen määrän osalta.

– Sähkön ja kaasun jakeluverkosto on laajentunut erittäin nopeasti. Suomesta löytyy paljon yrityksiä, jotka rakentavat autojen lataus- ja tankkausinfraa uutta liiketoimintaa luodakseen, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.  

– Tällä vauhdilla olemme ylittämässä aikaisemmin asetetun tavoitteemme, että Suomessa olisi vähintään 250 000 sähköautoa vuonna 2030. Fossiilittoman liikenteen tiekartan laadinnan yhteydessä on syytä arvioida uudestaan vaihtoehtoisia käyttövoimia koskevia tavoitteita, ministeri Harakka jatkaa.  

EU:n jakeluinfradirektiivin mukaan jäsenmaiden on edistettävä uusiutuvien ja päästöttömien vaihtoehtojen, kuten sähkön ja metaanin markkinoita. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti huhtikuussa 2019 työryhmän, joka arvioi, miten vuonna 2016 asetetut tavoitteet Suomessa ovat toteutuneet. Suomi toimitti raportin komissiolle marraskuussa 2019. Sen jälkeen työryhmä arvioi, miten tavoitteita voisi tarkistaa. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä otti raportin tiedoksi 26.2.2020.

Sähköautojen latausverkosto laajenee vauhdilla

Julkisia latauspisteitä oli syyskuussa 2019 yksi yhdeksää autoa kohti. Määrä ylittää jakeluinfradirektiivin suosituksen, joka on yksi latauspiste kymmentä autoa kohti. 

Sähköautojen latausinfra ei jakaudu maantieteellisesti tasaisesti, vaan valtaosa latauspisteistä on rakennettu alueille, missä suurin osa sähköautoistakin on. Noin 48 prosenttia Suomen kaikista latauspaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun alueilla.

Liikenteen sähköistymisen merkittävin pullonkaula ei näyttäisi olevan kaikkien käytössä oleva julkinen latausinfra, vaan lataaminen yksityisissä kiinteistöissä, kuten taloyhtiöiden tai työpaikkojen parkkipaikoilla. Sähköautojen lataus olisi sähköntuotannon näkökulmasta järkevintä öisin, kun muu kulutus on vähäistä. Siksi olisi toivottavaa, että jokaiselle sähköautolle löytyisi latauspiste sieltä, missä auto on öisin parkissa. Latauspisteen rakentaminen taloyhtiön pihaan ei kuitenkaan aina onnistu edes sähköauton omistajan omalla kustannuksella. 

Suomen tavoitteeksi on asetettu noin 20 000 sähköautoa vuonna 2020 ja vähintään 250 000 sähköautoa vuonna 2030. Vuodelle 2020 asetetut tavoitteet on jo ylitetty, sillä syyskuussa 2019 ladattavia hybridejä ja täyssähköautoja oli noin 25 000. Tämän hetken arvioiden mukaan myös vuodelle 2030 asetetut tavoitteet todennäköisesti ylitetään. Sähköautojen ja muiden vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevien autojen osuus kaikista henkilöautoista on kuitenkin vielä pieni, vain noin 1,6 prosenttia. 

Kaasun tankkausasemien verkko tihenee

Vuoden 2020 tavoite on, että liikennekaasun jakeluasemia olisi noin 50 kappaletta. Tavoite saavutetaan, sillä paineistetun kaasun tankkausasemia oli syksyllä 2019 yhteensä 44 kappaletta ja kolme rakenteilla. 

Tavoitteeksi asetettiin, että Suomessa on 5000 kaasuautoa vuonna 2020 ja 50 000 kaasuautoa vuonna 2030. Vuodelle 2020 asetetut tavoitteet on jo ylitetty, sillä kaasukäyttöisiä henkilöautoja oli syyskuussa 2019 yhteensä 8100 kappaletta. Myös vuodelle 2030 asetetut tavoitteet todennäköisesti saavutetaan ja mahdollisesti ylitetään, jos autojen tuotanto pysyy entisellään. 

Sen sijaan vedyn liikennekäyttö ei ole edennyt Suomessa markkinaehtoisesti. 

Lokakuussa 2014 tuli voimaan EU:n jakeluinfradirektiivi, jonka mukaan jäsenmaiden on edistettävä liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoita. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kerran kolmessa vuodessa seurantaraportti kansallisen jakeluinfrasuunnitelmansa toimeenpanosta. Suomi toimitti raporttinsa marraskuussa 2019.

Mitä seuraavaksi?

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmä tekee parhaillaan suunnitelmaa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja pudotetaan nollaan viimeistään vuonna 2045. Tuolloin tieliikenteen käyttövoimana olisivat esimerkiksi uusiutuvilla tai päästöttömillä raaka-aineilla tuotettu sähkö, nestemäiset biopolttoaineet ja biokaasu.

Lisätietoja

liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, p. 040 015 3745, saara.jaaskelainen(at)lvm.fi, Twitter @SaaraJskelinen1

erityisasiantuntija Eleonoora Eilittä, p. 0295 34 2089, eleonoora.eilitta(at)lvm.fi, Twitter @EleonooraE