Takaisin

Botnian käytävä osaksi Euroopan ydinverkkoa

Botnian käytävä osaksi Euroopan ydinverkkoa

Tiedote 19.10.2011 17.00 fi sv en

- Botnian käytävän saaminen osaksi EU:n liikenneyhteyksien ydinverkkoa on merkittävä voitto Suomen EU-politiikassa, sanoo liikenneministeri Merja Kyllönen.

- Tähän asti TEN-prioriteettiverkkoon kuuluvat hankkeet ovat koskeneet vain eteläistä Suomea. Botnian käytävä on tärkeä liikenneväylä pohjoisen teollisuudelle sekä ihmisten liikkumiselle etelä-pohjois-suunnassa. Alueellinen tasapaino hypähtää nyt aimo askeleen eteenpäin, iloitsee Kyllönen.

Kyllönen kiittää Ruotsia hyvästä yhteistyöstä käytävän ydinverkkoon saamiseksi.

Pohjanlahden kiertävä Botnian käytävä sisältää Suomen puolella juna- ja maantieyhteydet pohjoisesta etelään eli pääradan ja nelostien.

Euroopan komissio antoi 19. lokakuuta ehdotuksensa uusiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaviivoiksi. Ehdotus sisältää Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämisen tavoitteet ja verkon määrittelyn sekä ehdotuksen uudeksi TEN-T-verkoksi.

Ehdotuksessa jaetaan TEN-T-verkko kattavaan verkkoon ja ydinverkkoon. Suomen osalta ydinverkkoon kuuluvat aiemmat ns. prioriteettihankkeet Pohjolan kolmio, Merten moottoritiet ja Rail Baltica sekä uutena hankkeena Botnian käytävä.

Merten moottoritiet on TEN-T-verkon merellinen ulottuvuus. Itämeren moottoritie yhdistää Itämeren EU-jäsenvaltiot Keski- ja Länsi-Eurooppaan. Pohjolan kolmio on Etelä-Suomen käytävä, johon kuuluu E18-tie sekä ratayhteys Turusta Vainikkalaan. Rail Baltica taas muodostaa liikennekäytävän Helsingistä Tallinnaan ja Baltian maiden kautta Varsovaan.

Uudessa TEN-T-politiikassa pyritään priorisoimaan eurooppalaista lisäarvoa antavia hankkeita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahoitusta kohdennetaan hankkeisiin, jotka parantavat liikenneyhteyksiä useamman jäsenvaltion välillä ja joissa investointien hyötysuhde on tuottavin ja jotka tukevat yleisiä liikennepoliittisia tavoitteita kuten kestävää liikennettä.

Ydinverkko muodostaa Euroopan liikenteellisen selkärangan. Ydinverkkoon sisältyy valtaväyliä ja liikenteen solmukohtia, jotka ovat elintärkeitä liikenteelle sisämarkkinoilla sekä EU:n ja sen naapurien ja maailman muiden osien välillä. Se käsittää eri liikennemuotojen yhdistelmiä ja muun muassa älykkäät liikennejärjestelmät. Ydinverkkoon kuuluvat hankkeet ovat nostettu kattavasta verkosta. Ydinverkko on oltava valmiina vuoden 2030 loppuun mennessä.

EU:n TEN-T-tuki ohjautuu jatkossa pääasiallisesti ydinverkolle. Suomi on viime vuosina saanut TEN-T-hankkeisiin rahoitusta noin 5-15 prosenttia hankkeesta riippuen.

Kattava verkko sisältää kansallisiin yhteyksiin perustuvat rautateiden, maanteiden, sisävesireittien, satamien ja lentoasemien tiheät verkot. EU velvoittaa, että kattavan verkon pitää olla valmis vuoden 2050 loppuun mennessä.

TEN-T-uudistuksen tavoitteena on luoda entistä toimivampi, kokonaisvaltaisempi ja kilpailukykyisempi Euroopan laajuinen liikenneverkko. Euroopan unionin sisämarkkinoiden liikennettä halutaan parantaa ja maiden välisten rajanylityspaikkojen ongelmia vähentää. Samalla pyritään myös vähentämään kasvihuonepäästöjä.

Suuntaviivaehdotus siirtyy nyt Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi. Suomen kannan muodostus ehdotuksesta on vielä kesken.

Lisätietoja:

hallitusneuvos, yksikön päällikkö Mikael Nyberg, p. 040 837 8794
suunnittelija Leena Sirkjärvi, p. 0400 339 196