Takaisin

Hallitus esittää eduskunnalle kevytautolakien voimaantulon lykkäämistä

Hallitus esittää eduskunnalle kevytautolakien voimaantulon lykkäämistä

Tiedote 26.09.2019 13.16 fi sv en

Värikkäitä autoja rivissä (Kuva: Shutterstock)

Hallitus on 26.9.2019 antanut eduskunnalle esityksen kevytautolakien voimaantulon lykkäämisestä vuodella 1.11.2020 saakka. Tarkoituksena on, että vuoden aikana selvitetään, onko Suomen kevytautoja koskevaa lainsäädäntöä mahdollista muuttaa unionin lainsäädännön mukaiseksi.

Mikäli Euroopan unionin lainsäädännön mukaista ratkaisua ei ennen ehdotettua voimaantuloa löydy, on mahdollista, että hallitus esittää myöhemmin kevytautoja koskevien lakien kumoamista. 

Kevytautolakien voimaantulon siirtäminen liittyy Euroopan unionin komission tiukentuneeseen kantaan siitä, miten ajokorttidirektiiviä sovelletaan traktoriluokan ajoneuvoihin, joihin suomalaiset kevytautot kuuluisivat. Lakien voimaantuloon nykyisessä muodossa liittyy riski, että komissio käynnistää rikkomusmenettelyn Suomea vastaan.

Lakien voimaantulon siirtämistä tukee myös valtioneuvoston oikeuskanslerin kannanotto, jonka mukaan ei ole oikeudellisesta näkökulmasta suositeltavaa antaa komission arvion mukaan EU-säädännön kanssa ristiriidassa olevia lakeja täytäntöönpanevia asetuksia ja määräyksiä. Lakien voimaantulon lykkäämisehdotuksesta johtuen asetusten ja määräysten valmistelu on keskeytetty. 

Lausunnoissa kaikki näkemykset saivat kannatusta

Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti luonnoksen hallituksen esitykseksi kevytautolakien voimaantulon lykkäämisestä avoimelle lausuntokierrokselle 6.9.2019.

Ministeriö sai määräaikaan 19.9.2019 mennessä 41 lausuntoa. Annetut lausunnot jakautuivat melko tasaisesti voimaantulon siirtämistä, lakien kumoamista ja lakien tämän hetkistä voimaantuloa kannattavien kesken.

Niukka enemmistö lausunnonantajista kannatti voimaantulon siirtämistä, jos sillä voidaan varmistaa liikenneturvallisuus ja yhtenäistää lait EU lainsäädännön mukaiseksi. Useassa lausunnossa korostettiin myös, että keskustelut komission kanssa lakien yhdenmukaistamiseksi EU-lainsäädännön kanssa olisi aloitettava välittömästi.

Lausunnoissa, joissa kannatettiin kevytautoja koskevien lakien kumoamista, koettiin kevytautojen vaikuttavan negatiivisesti muun muassa liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen sekä liikenteen päästövähennystavoitteisiin. Lausunnoissa, joissa kannatettiin lakien voimaantuloa aiemmin päätetyn mukaisesti, katsottiin lakien voimaantulon siirtämisen aiheuttavan kuluttajille, yrityksille ja eri aloille merkittävää taloudellista vahinkoa. 

Mikä on kevytauto?

Kevytautosäädökset sallisivat 15 vuotta täyttäneen kuljettaa mopoautokortilla (AM121-luokka) kevytautoa, joka on muutoskatsastettu henkilöautosta. Lainsäädännön tarkoituksena on parantaa erityisesti nuorten liikenneturvallisuutta.

Kevytautot ovat traktoriluokan (T1-luokan) ajoneuvoja, jotka on muutettu vuonna 2015 tai sen jälkeen käyttöönotetusta M1-luokan ajoneuvosta eli henkilöautosta.

Kevytauton suurin rakenteellinen nopeus on rajoitettu 60 kilometriin tunnissa ja sen omamassa ajokuntoisena voi olla enintään 1 500 kg, tai enintään 1 800 kg, jos ajoneuvon käyttövoimana on yksinomaan sähkö.

Kevytautoja koskevien lakien ja lakien nojalla annettavien asetusten ja määräysten oli tarkoitus tulla voimaan 1.11.2019.

Mitä seuraavaksi?

Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyisi ja tasavallan presidentti vahvistaisi voimaantulon siirtämistä koskevan ehdotuksen ennen tämänhetkistä lain voimaantuloa 1.11.2019.

Jos kevytautolakien voimaantuloa siirretään, tullaan lakien muutosehdotuksia valmistelemaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien ja EU komission kanssa. Tarkoitus on selvittää mahdollisimman nopeasti, onko löydettävissä ajokorttidirektiivin mukainen ratkaisu komissiota tyydyttävällä tavalla. Jos ratkaisua ei löydy, on mahdollista, että hallitus esittää myöhemmin kevytautoja koskevien lakien kumoamista. 

Lakien muutosehdotukset tai kumoamisesitys tulisi saattaa eduskunnan käsiteltäväksi niin, että ne ehditään käsitellä ennen lain uutta voimaantuloa.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Aino Still, p. 050 573 9433

yksikön johtaja Sini Wirén, p. 040 507 0916, Twitter @Wirensini