Hallitus on ottanut kantaa EU:n komission esitykseen unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi. Hallitus antoi asiaa koskevan kirjelmän eduskunnalle 1. maaliskuuta.
Hallitus katsoo, että komission ehdotuksessa liikenneverkolle asetetut vaatimukset johtaisivat osittain Suomen oloissa tarpeettomiin investointeihin. Komission ehdottamien kehittämistoimien kustannukset olisivat arvioiden mukaan Suomen liikenneverkolla runsaat 22 miljardia euroa.
Suomen keskimääräinen liikenteen vuosittainen investointitaso on ollut 400-415 miljoonaa euroa. Jos investointitaso pysyisi TEN-T-verkon toteuttamisen aikana nykyisellään ja investoinnit kohdennettaisiin ainoastaan TEN-T-verkolle, kuluisi verkon toteuttamiseen runsaat 53 vuotta huomioimatta muita liikenteen investointitarpeita.
Hallitus toteaa, että TEN-T-verkon sitominen komission ohjaukseen ja vaatimuksiin edellyttäisi komission merkittävää osallistumista verkon rahoittamiseen ja ylläpitoon. Hallitus pitää kuitenkin tärkeänä, että EU:n jäsenmaiden välille saadaan toteutetuksi kilpailukykyisiä, ympäristöystävällisiä ja turvallisia kuljetuskäytäviä.
Ehdotuksessa TEN-T-verkko jaetaan kattavaan verkkoon ja ydinverkkoon. Ydinverkkoon sisältyy valtaväyliä ja liikenteen solmukohtia, jotka ovat elintärkeitä liikenteelle sisämarkkinoilla sekä EU:n ja sen naapurien sekä maailman muiden osien välillä.
Suomessa ydinverkkoon kuuluvat aiemmat ns. prioriteettihankkeet Pohjolan kolmio, Merten moottoritiet ja Rail Baltica sekä uutena hankkeena Botnian käytävä.
Pohjolan kolmio tarkoittaa Suomessa E18-tietä ja ratayhteyttä Turusta Vainikkalaan. Merten moottoritiet on TEN-T-verkon merellinen ulottuvuus. Itämeren moottoritie yhdistää Itämeren EU-jäsenvaltiot Keski- ja Länsi-Eurooppaan.
Rail Baltica muodostaa liikennekäytävän Helsingistä Tallinnaan ja Baltian maiden kautta Varsovaan. Pohjanlahden kiertävään Botnian käytävään kuuluu Suomen puolella päärata Helsingistä Tornioon ja valtatie 4 Helsinki-Jyväskylä-Kemi.
Hallitus katsoo, että komission painotukset vastaavat myös Suomen liikenneverkon kehittämistarvetta. Sen sijaan liikenneverkolle asetettujen teknisten vaatimusten toteuttaminen sellaisenaan tulisi kohtuuttoman kalliiksi.
On tärkeää, että kansallisesta toteuttamisvastuusta johtuen tekniset vaatimukset sopeutetaan huomioimaan eri jäsenvaltioiden liikenteelliset tarpeet niin, etteivät vaatimukset johda tarpeisiin nähden kohtuuttomiin investointeihin.
Komission ehdotuksessa on huomioitu omana kokonaisuutenaan myös kolmansiin maihin suuntautuvat yhteydet. Hallitus pitää tärkeänä, että verkon määrittämisessä huomioidaan pitkä yhteinen raja merkittävän kauppakumppanin Venäjän kanssa.
Venäjä-yhteyksien kannalta on syytä selvittää mahdollisuuksia Northern Axis -liikennekäytävän (Oulun ja Vartiuksen välinen yhteys) sisällyttämisestä ydinverkkoon.
Lisätietoja: suunnittelija Leena Sirkjärvi, puh. 0400 339 196
