Huovinen: Esteettömyys otettava huomioon joukkoliikennematkan kaikissa vaiheissa

Liikennehenkilökunnan asenteet ja ammattitaito ovat oleellisia helpotettaessa vanhusten ja vammaisten joukkoliikenteen käyttöä. Lisäksi erityisen tärkeää on poistaa fyysiset esteet joukkoliikenteessä esimerkiksi panostamalla matalalattiaratkaisuihin.

Matkustajille on myös järjestettävä tarvittaessa perehdyttämistilaisuuksia ja jaettava nykyistä tehokkaammin tietoa joukkoliikenteen uusista palveluista ja varustetasosta.

Ratkaisuja liikkumis- ja toimimisesteisten joukkoliikennematkustamiseen on pohdittu laajassa työryhmässä, joka keskittyi henkilökunnan ammattitaitokysymyksiin ja liikennealan asenteisiin yleensä. Ryhmän tuore raportti toteuttaa omalta osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiaa.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen pitää tärkeänä, että esteettömyys otetaan huomioon joukkoliikennematkan kaikissa osissa liikennejärjestelmän suunnittelusta asiakaspalveluun saakka.

- Liikennejärjestelmä on monitahoinen kokonaisuus. Jotta erityisryhmien liikkuminen olisi todella esteetöntä, on pidettävä huolta siitä että liikenneväylät, pysäkit ja liikennevälineet sopivat liikkumisesteisille. Nämä asiat on otettava huomioon jo varhain liikenteen suunnitteluvaiheessa, Huovinen korostaa.

Ministeri Huovisen mukaan joukkoliikenteen esteettömyyden parantaminen on liian vähän esillä ollut aihe. Huovisesta on tärkeää, että esteettömyysstrategian toteuttamisessa on nyt tartuttu liikkumista helpottaviin inhimillisiin tekijöihin.

- Asiakaspalvelulla pystytään luomaan luottamusta siihen, että joukkoliikenteen käyttö sujuu myös liikkumisesteisiltä, Huovinen toteaa.


Esteettömyysasiat mukaan liikennealan peruskoulutukseen

Liikennejärjestelmä voi sisältää neljäntyyppisiä liikkumisen esteitä: fyysisiä esteitä, informaation puutetta, kustannuksia sekä luottamuksen puutetta, kuten epätietoisuutta matkan onnistumisesta tai tarvittavan avun saamisesta.

Luottamus liikkumisen onnistumiseen voidaan luoda hyvällä asiakaspalvelulla ja huolehtimalla siitä, että kaikki liikennejärjestelmästä vastaavat osapuolet ottavat huomioon lasten, ikääntyneiden ja erityisesti vammaisten henkilöiden tarpeet kaikessa toiminnassaan. Tämä edellyttää sekä tietoa ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista että positiivista asennetta.

Matkustajien tiedonsaannin parantamiseksi on laadittava selkeät ja päivitettävät oppaat siitä, mistä saa tietoa joukkoliikenteen esteettömyydestä, mitä yhteyksiä on käytettävissä, mitä palveluja saatavilla ja miten eri tilanteissa voi toimia.

Työryhmä esittää, että liikennealan peruskoulutukseen sisällytetään esteettömyyteen liittyvät perustiedot ja asennekysymykset. Ammattitaito asiakaspalvelussa edellyttää valistuneiden asenteiden ohella myös käytännön ammattiosaamista: esimerkiksi tietoa sopivasta tavasta palvella ja avustaa erilaisia matkustajia, sekä erilaisten apuvälineiden käytön hallintaa.

Joukkoliikenteen asiakaspalvelun ohella työryhmä haluaa kiinnittää huomiota myös liikennealan suunnitteluun ja päätöksentekoon yleensä. Suunnittelijakunnan ja liikennealan hallinnon ymmärryksen herättämiseksi ehdotetaan mm. yhteistyön lisäämistä vanhus- ja vammaisjärjestöjen kanssa.


Opetusmateriaalia ja kouluttajapankki valmiina

Jotta koulutustilaisuuksiin saataisiin arkielämän asiantuntemusta, työryhmä on koonnut lähinnä vammaisjärjestöjen piiristä kouluttajia, jotka ovat koulutusta järjestävien tahojen käytettävissä. Useimmat asiantuntijoista ovat itse vammaisia.

Koulutukseen on jo valmistunut materiaalia. Työryhmä on toimittanut asiakaspalvelun kehittämiseksi opaskirjan Esteetöntä palvelua joukkoliikenteessä. Lisäksi on tuotettu opaskirjaa tukeva opetusohjelma Asennetta ja ammattitaitoa, joka on saatavana sekä dvd- että videotallenteena.


Lisätietoja

työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Irja Vesanen-Nikitin, puh. (09) 160 28544