Takaisin

IMO:n päätös vähentää laivojen hiilidioksidipäästöjä

IMO:n päätös vähentää laivojen hiilidioksidipäästöjä

Tiedote 15.07.2011 21.22 fi sv en

LAIVOILLE UUDET
ENERGIATEHOKKUUSSÄÄNNÖT

Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi perjantaina säännöt, joilla lisätään uusien laivojen energiatehokkuutta. Uusien laivojen polttoaineenkulutus tulee vähenemään ja laivojen hiilidioksidipäästöt pienevät. Nyt hyväksyttyjä sääntöjä on valmisteltu useiden vuosien ajan. Ratkaisu saavutettiin koko viikon kestäneiden tiukkojen neuvottelujen jälkeen.

Uusiin sääntöihin sisältyy myös Suomen vahvasti ajama ehdotus jäävahvistettujen laivojen erityisominaisuuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jäävahvistettujen laivojen erityisominaisuudet otetaan huomioon, kun uusia sääntöjä sovelletaan laivojen suunnitteluun. Näin varmistetaan, että jäissä liikkuvat alukset eivät joudu epäedulliseen asemaan yksinomaan avovedessä purjehtiviin nähden. Jäävahvistetuissa aluksissa sallitaan suurempi koneteho, myös niiden runko rakennetaan vain avovedessä kulkevia laivoja vahvemmaksi.

Kehitysmaiden huoli teknologiaosaamisen tasosta ratkaistiin niin, että sovittiin yhteistyön edistämisestä muun muassa laivanrakennuksen alalla.

Energiatehokkuussääntöjen perusajatus on, että kullekin uudelle laivalle lasketaan laivan suunnitteluvaiheessa energiatehokkuutta mittaavan indeksin arvo (Energy Efficiency Design Index, EEDI). Tämä arvo muodostuu laivan koneiston tuottaman hiilidioksidin määrän suhteesta sen kuljettaman lastin määrään. Laskelmassa laivan oletetaan liikkuvan nopeudella, joka vastaa 75 prosenttia sen konetehosta.

Referenssikäyrät on määritelty kullekin laivatyyppiryhmälle. Ne on laskettu viimeisen 10 vuoden aikana rakennetuille laivoille laskettujen EEDI-arvojen keskiarvona.

Energiatehokkuussääntöjä sovelletaan uusiin laivoihin, joiden bruttovetoisuus on yli 400 tonnia. Yksittäisen laivan EEDI-arvon tulee olla refenrenssikäyrän arvoa pienempi. Menettelyä tullaan ensi vaiheessa soveltamaan ainoastaan tiettyihin laivatyyppeihin, kuten kuivalastialuksiin, öljy- ja kaasusäiliöaluksiin ja konttialuksiin.

Sääntöjä ei ensi vaiheessa sovelleta matkustaja-autolauttoihin (Ro-Ro) tai matkustaja-lastialuksiin (Ropax). Näiden osalta työ tarkoituksenmukaisten sääntöjen määrittelemiseksi IMO:ssa jatkuu. Tämä on ollut myös Suomen linjaus asiassa.

Laivojen energiatehokkuussäännökset sisällytetään MARPOL-yleissopimuksen ilmansuojeluliitteeseen. Niiden on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2013. Nyt hyväksytyt säännöt koskevat vain uusia laivoja.


NEUVOTTELU TALOUDELLISISTA
OHJAUSKEINOISTA JATKUU

Työ ilmastomuutoksen hillitsemiseksi jatkuu IMO:ssa. Taloudellisilla ohjauskeinoilla, eli hiilitonnin hinnoittelulla, pyritään kannustamaan varustamoja toimenpiteisiin laivojen polttoainekulutuksen vähentämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi.

Suomi katsoo, että ratkaisu taloudellisten ohjauskeinojen käyttöön olisi löydettävä kansainvälisesti ja asiasta tulisi sopia IMO:ssa. Kansainvälinen ratkaisu edistää parhaiten ympäristötavoitteita, vähentää hiilivuotoa ja kilpailun vääristymiä.

Järjestön selvityksen mukaan merenkulun osuus on noin 3 prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Kuljetustarve kuitenkin kasvaa jatkuvasti erityisesti Aasiassa. Ilman toimenpiteitä meriliikenteen osuus päästöistä saattaa kasvaa jopa 18 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.


EDISTYSASKELIA ITÄMEREN
TILAN KOHETAMISEKSI

Itämeren tilan kohentamisessa saavutettiin edistysaskel, kun IMO päätti nimetä sen erityisalueeksi, missä matkustajalaivoista ei saa päästää ravinteiden osalta käsittelemätöntä käymäläjätevettä mereen. Uusien sääntöjen mukaan matkustajalaivat voivat purkaa jätevetensä joko satamissa tai puhdistaa ne laivojen omissa jätevedenpuhdistuslaitoksissa. Tämä vähentää ravinnekuormitusta erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä laivaväylillä

Vilkastuva risteilyalusliikenne on lisännyt ravinnekuormitusta Itämereen. Rehevöitymisen seurauksena sinilevät ovat runsastuneet ja vedenalainen luonto muuttunut merkittävästi. Vaikka laivaliikenne on vain yksi monista päästöjen lähteistä, sen merkitys on paikallisesti merkittävä. Risteilyalusten aiheuttama ravinnekuormitus on leville suoraan käyttökelpoisessa muodossa. Lisäksi päästöt ajoittuvat suurelta osin kesäaikaan, jolloin levien tuotanto on runsaimmillaan. Suomalaiset matkustajavarustamot jättävät jo jätevetensä satamiin.

Itämeren maat ovat HELCOM-yhteistyössä sopineet tiekartasta, jonka perusteella Itämeren alueen satamien jäteveden vastaanottokapasiteettia parannetaan. Työn jouduttamiseksi on perustettu Itämeren alueen yhteistyöryhmä. Siihen osallistuvat muun muassa satamat, jätevedenpuhdistuslaitokset, viranomaiset ja risteilyvarustamot.

Lisätietoja:
Hallitusneuvos Lolan Eriksson, p. 040 744 8118, etunimi.sukunimi@lvm.fi