Julkisen liikenteen tilastot: Matkakustannusten korvaukset kasvaneet eniten
liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 30.3.2005 12.10
Tiedote
Valtion ja kuntien julkiselle liikenteelle kohdentamasta kokonaisrahoituksesta ovat matkakustannusten korvaukset kasvaneet eniten. Vuosien 1995 ja 2003 välillä korvaukset nousivat 27 prosenttia. Samaan aikaan liikenteelle osoitettu suora rahoitus lisääntyi viisi prosenttia.
Tiedot ilmenevät liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemasta julkisen liikenteen suorite- ja rahoitustilastosta, joka tehdään kahden vuoden välein. Julkista liikennettä ovat juna, raitiovaunu, metro, bussi, taksi ja lentokone.
Matkakustannusten korvauksista merkittävimpiä ovat terveydenhuollon ja sosiaalipalvelun mukaiset matkakorvaukset ja peruskoulujen koulukuljetukset. Suoraa rahoitusta ovat valtion ja kuntien liikennepalvelujen ostot, lippujen hinnanalennukset sekä liikennelaitosten alijäämien korvaukset.
Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii hillitsemään matkakorvausten kasvua muun muassa yhteiskunnan maksamien matkojen yhdistelyllä.
Vuonna 2003 julkinen rahoitus oli yhteensä noin 488 miljoonaa euroa. Tästä matkakustannusten korvauksia oli runsaat 276 miljoonaa ja suoraa rahoitusta 211 miljoonaa euroa.
Vajaat kymmenen vuotta aikaisemmin, vuonna 1995, summat jakautuivat tasaisemmin. Korvausten määrä oli 217 miljoonaa ja suoran rahoituksen 201 miljoonaa euroa.
Julkisen liikenteen rahoituksesta suurin osa tulee kunnilta. Valtion osuus on runsas kolmannes, kuntien vajaat kaksikolmasosaa.
Matkustajamäärä loivassa laskussa
Julkisten liikennevälineiden matkustajamäärä on lähtenyt loivaan laskuun. Ainoastaan junien ja metron matkustajaluku on kasvanut tasaisesti. Bussi on säilyttänyt paikkansa suurimpana kuljettajana.
Bussilla, junalla, raitiovaunulla, metrolla, taksilla ja lentokoneella matkusti vuonna 2003 kaikkiaan 570 miljoonaa matkustajaa. Heistä runsaat 60 prosenttia oli bussimatkustajia. Junalla, raitiovaunulla ja metrolla matkusti kullakin noin kymmenen prosenttia. Taksien osuus oli lähes yhdeksän prosenttia koko matkustajamäärästä.
Julkisen liikenteen matkustajamäärä nousi 90-luvun alkupuolelta aina vuoteen 2002 saakka, jolloin matkustajia oli vielä lähes 578 miljoonaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan matkustajamäärien vähenemiseen on useita syitä. Autoistuminen on yleistynyt muun muassa autoveron helpotusten takia. Kasvukeskusten ympärillä ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella asutus on hajaantunut joukkoliikennepalvelujen ulkopuolelle. YTV-alueella suoran rahoituksen väheneminen on osaltaan nostanut lipunhintoja ja samalla heikentänyt palvelutasoa.
Julkisen liikenteen suoritetilasto 2003. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 8/2005. Myynti Edita Oyj, puh. 0204 5005.
