Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Satamaliiton 90-vuotisliittokokouksessa Oulussa

Kansliapäällikkö Harri PursiainenValtiovallan tervehdysSatamaliiton 90-vuotisliittokokous Oulu 13.6.2013

Arvoisa liittokokousväki, hyvät kutsuvieraat!

Satamat ovat Suomen liikennejärjestelmässä avainasemassa. Ne ovat ulkomaankaupan logististen järjestelmien solmukohta. Satamissa tahkotaan Suomelle hyvinvointia. Niiden tehokkuus, palvelukyky, joustavuus ja kustannustaso ovat kriittisiä tekijöitä ulkomaankaupasta elävälle taloudelle.

Satamien lukumäärä nousee toistuvasti keskusteluun. Milloin niitä on liian paljon, milloin ne sijaitsevat väärissä paikoissa, milloin taas tarvitaan kehityshankkeita. Satamien pito on sinänsä varsin vapaata, mutta valtiolta vaaditaan investointeja yhteyksiin, jotka vievät satamiin. Joskus investoinnit ovat toki aivan tarpeeseen. Arvioiden mukaan ja muihin maihin verraten Suomessa joka tapauksessa on lastinkäsittelykapasiteettia ainakin infrastruktuurin puolesta niin kauas tulevaisuuteen kuin voi nähdä.

Hallitus on linjannut liikennepolitiikan uudelleen. Meneillään on miesmuistiin suurin mylläkkä liikennepolitiikan ajattelutavassa. Uusi liikennepolitiikka haluaa olla vahvasti yhteiskuntapolitiikkaa. Liikenne on ani harvoin itsetarkoitus. Uudessa liikennepolitiikassa se on palvelu, joka luo edellytyksiä yhteiskunnan eri toiminnoille ja sitä kautta arvoa asiakkaille. Liikennepolitiikassa tärkeintä on yhteiskunnallisten, poikkihallinnollisten tavoitteiden saavuttaminen, ei yksin liikenteen saamat hyödyt. Liikennepolitiikka ei ole kapeasti vain väylien rakentamista ja ylläpitoa, vaan liikkumisen ja kuljettamisen ongelmien ratkaisemista kaikin yhteiskunnassa mahdollisin keinoin.

Uuden liikennepolitiikan ensi askeleet on otettu jo kauan sitten. Ne alkoivat paremmasta organisoitumisesta, joka on liikennejärjestelmän ymmärtämisen perusta. Liikenneministeriössä organisoiduttiin uudelleen jo 1990-luvulta alkaen häivyttäen hallinnon rakenteissa pesinyttä ja nurkkakuntaista liikennemuotojen poteroissa elänyttä ajattelutapaa. Organisatoriset ratkaisut jatkuivat sittemmin liikennehallinnon virastouudistuksessa, joka poisti keskusvirastotasolta jaon tie-, rautatie- ja merenkulkuhallintoon. Katse kiinnitettiin liikennejärjestelmään. Virastojen sisällä työ on siitäkin jatkunut. Tämän vuosikymmenten prosessin jälkeen voimme edellyttää, että liikennehallinto pystyy ymmärtämään liikennejärjestelmää kokonaisuutena ja näkemään metsän puilta.

Toinenkin uuden liikennepolitiikan muutosvoima sai vauhtia viime vaalikaudella. Hallitus päätti, että liikennepolitiikalla edistetään vahvasti digitaalisten palveluiden omaksumista liikenteessä. Digitalisoituminen on vielä pitkään tärkein muutosvoima useimmilla elinkeinoelämän aloilla. Kaikilla toimialoilla laaditaan hallitusohjelman velvoittamana älystrategioita. Liikenteessä julkaistiin vastikään jo toinen, uudistettu strategia. Silti prosessi on liikenteessäkin vasta aluillaan ja siitä syntyy seuraavien vuosikymmenten liikenteen megatrendi.

Kolmas muutosvoima uuden liikennepolitiikan takana on se, että julkishallinto pyrkii kaikilla toimialoilla modernisoitumaan ja laajentamaan näkökulmaa. Yhteiskunnan monimutkaiset ongelmat harvoin ratkeavat yksittäisten hallinnonalojen ratkaisuin. Hallintomonumenttien siiloista on nähtävä sektorirajojen yli ja haettava toimet ja keinot, joilla kokonaishyödyn ja panoksen suhde maksimoidaan. Ne eivät läheskään aina ole samoja kuin ne toimet ja keinot, joilla on totuttu ratkomaan sektorien omia murheita. Keskipisteeseen nousee asiakas. Miksei hallinnossa olisi niin kuin menestyvässä yrityksessä, jossa osataan tuottaa sitä mitä asiakas tarvitsee, eikä tuoteta sitä, mitä yrityksen mielestä olisi helpointa tuottaa?

Näistä lähtökohdista tämä hallitus lähti pontevasti viljelemään edeltäjänsä kylvöksiä. Hallituksen ohjelmassa näkyy vahva halu tehdä uudesta liikennepolitiikasta hyvää työkalua yhteiskunnalle. Huomio kohdistettiin vahvasti asiakkaan tarpeisiin, ei sen jatkamiseen, mitä on ennenkin tehty. Tehtäviltä toimilta päätettiin vaatia vaikutuksia. Vaihtoehtoisista ratkaisuista on valittava se, joka tekee ihmisen elämän helpommaksi tai yrityksen kuljetukset sujuvammiksi. Liikennepoliittinen selonteko jää historiaan nimenomaan tästä uudesta kaiken läpitunkevasta ajattelutavasta.

Helposti käyttäisimme liikennepolitiikan toteuttamiseen paljon nykyistä enemmän resursseja yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Liikenne kilpailee kuitenkin yhteiskunnan muiden tarpeiden kanssa, emmekä voi lähteä siitä, että liikenteen ongelmat hoidetaan lisäämällä merkittävästi sen resursseja. Meidän on opittava tekemään entisillä resursseilla enemmän. Saatava innovaatioilla ja uudenlaisella yhteistyöllä enemmän vaikutusta ja tehoa. Se on uuden liikennepolitiikan ydin.

Julkishallinnon tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamista vaaditaan laajasti ja yhä äänekkäämmin. Liikennesektorilla näyttäisi tosiaankin olevan potentiaalia huomattavan paljon. Tuottavuuden kasvu ei kuitenkaan enää synny tekemällä enemmän tai tehokkaammin samaa kuin ennen, vaan tekemällä asioita uusilla, viisaammilla tavoilla. Se on voitu osoittaa monissa kokeiluissa, joita mm. liikennepoliittisen selonteon yhteydessä toimeenpantiin. Aktiivisesta kokeilutoiminnasta kuullaan vielä jatkossakin.

Tehostamisvaatimukset eivät johdu äkillisestä lyhytkestoisesta rahapulasta tai valtion säästötalkoista. Julkisen talouden näkymät ovat toki epävarmat laajasti vielä pitkälle tulevaisuuteen, mutta entistä oivaltavampia ratkaisuja kaivattaisiin hyvinäkin aikoina. Nyt se on suorastaan pakko, kun ajat eivät näytä ainakaan paranevan. Eivät uudet konseptit ole mitään köyhän miehen ratkaisuja, vaan rationaalista optimointia vaihtoehtojen kustannusten ja hyötyjen välillä.

Suomen kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia uhkaavat monet ilmiöt kuten ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat, globaali kilpailu työpaikoista, kansainvälinen taloustilanne ja oma talouden kestävyysvajeemme. On myös huomattava, että liikennepolitiikan vanhat keinot eivät riitä ratkaisemaan ongelmia, jotka aiheutuvat käyttäjien tarpeiden muutoksesta - esimerkiksi väestön ikääntymisestä ja yhdyskuntarakenteen hajautumisesta. Nykymallilla jatkaen ne vaativat liikennepolitiikalta resursseja, joita mitä ilmeisimmin ei ole saatavilla.

Tutkimustiedolla on osoitettu, että suurin osa viime vuosikymmenten työn tuottavuuden kasvusta Suomessa on saatu aikaan tieto- ja viestintätekniikan avulla. Pelkästään tiedon tehokkaampi hyödyntäminen tuo työkalupakkiin monia uusia, tehokkaita keinoja. Viiltävä esimerkki tästä ovat julkisesti kustannetut henkilökuljetukset. Ne aiheuttavat vuosittain yhteiskunnalle miljardikustannukset, jotka ikä- ja aluerakenteen muuttuessa kasvavat nopeasti. On laskettu, että nämä palvelut koordinoiden nykyaikaisella tavalla säästöpotentiaali on jopa satoja miljoonia euroja vuodessa.

Maailma on kerta kaikkiaan muuttunut. Ilman uutta liikennepolitiikkaa emme pysty vastaamaan haasteisiin.

Hyvät kuulijat! Liikennepoliittisen selonteon toimeksiantoina on lähdetty valmistelemaan meriliikennestrategiaa ja lentoliikennestrategiaa. Nähdäkseni nyt on hyvin otollinen aika strategiatöille. Tässä haasteellisessa taloustilanteessa meillä Suomessa tarvitaan nyt linjakasta liikennepolitiikkaa ja uskoa tulevaisuuteen. Nyt jos koskaan meidän toimijoiden on aika puhaltaa yhteen hiileen.

Strategiatöillä jatketaan rohkeasti uuden liikennepolitiikan ajattelun ulottamista myös merenkuluun ja lentoliikenteeseen. Meriliikennestrategian valmistelun ytimeen on nostettu Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaaminen kuljetusketjujen tehokkuudesta huolehtimalla ja meriklusterin osaamista ja kasvuedellytyksiä vahvistamalla. Myös meriliikennestrategiassa tavoitellaan aiempaa vahvempaa asiakasnäkökulmaa. Asiakkaana tässä on suomalainen teollisuus ja elinkeinoelämä.

Satamakysymyksiä strategiassa lähestytään talvimerenkulun ja maaliikenneyhteyksien palvelutason näkökulmasta. Satama-ala on näinä vuosina suurten hallinnollisten muutosten edessä. Tämä muutos antaa mahdollisuuksia myös satamien palvelutoiminnan monimuotoistumiselle ja myös aivan uudelle kasvua luovalle liiketoiminnalle. Meristrategian yhteydessä käsitellään myös kysymys satamalainsäädännöstä.

Meriliikennestrategian tulee olla valmis tämän vuoden loppuun mennessä, ja sen valmistelussa on kuultu laajasti käyttäjiä ja sidosryhmiä. Parasta aikaa viimeisteltävänä on myös väylämaksujen uudistamista koskeva selvitys. Te, alan toimijat, olette valmistelun ajan olleet aktiivisia ja antaneet panostanne ja aikaanne näiden tärkeiden kysymysten harkinnan tueksi. Siitä lämmin kiitos teille kaikille.

Ensi silmäyksellä lentoliikennestrategia ei näyttäisi välittömästi vaikuttavan satama-alaan, mutta toisin taitaa olla. Suomen lentoliikenneyhteydet ulkomaille ja kotimaassa ovat avainasemassa yritysten vientitoiminnassa. Globaalissa taloudessa ei voida toimia ilman helppoja ja järkevän hintaisia kansainvälisiä yhteyksiä. Lisäksi myös laivamiehistöt voivat tarvita kuljetuspalveluita.

Lentoliikenne on nykymaailmassa välttämätöntä, mutta se ei tarkoita, että jokaisessa kaupungissa olisi oltava lentokenttä. Vähäliikenteinen kenttä saattaa tehdä karhunpalveluksen laajalle alueelle syömällä seudun entuudestaan heikkoa liikennetarjontaa ja tekemällä niin toiminnasta kannattamatonta.

Lentoliikennestrategian on tarkoitus löytää ratkaisuja lentoliikenteen haasteisiin. Kansalaisten ja elinkeinoelämän liikkumistarpeisiin halutaan vastata. Joissakin tapauksissa lentokone on ainoa liikenneväline, joka tähän pystyy. Lentoliikenteenkin tulisi kuitenkin pystyä elättämään kaupallisesti itse itsensä. Lentoliikenteen laajentaminen koko väestön yleiseksi peruspalveluksi vaatisi harkintaa. Liikenteen on pääsääntöisesti toimittava kaupallisesti kestävällä perustalla eikä liikennepalvelun laajamittainen tuki yhteisistä verovaroista saisi olla ratkaisu heikosta kysynnästä johtuviin ongelmiin.

Satamapolitiikassa tapahtuu, kun kuntien on muutettava satamansa yhtiömuotoon, näillä näkymin viimeistään vuoden 2015 alusta. Muutokset on hyvä tehdä ajoissa. EU:n käsittelyssä on myös niin sanottu käyttöoikeusdirektiivi, jolla on suorat vaikutukset satamiin ja muuhunkin julkiseen alaan - todennäköisesti myös liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan. Satamissa on luotava säädösten mukaiset menettelyt ja purettava yksinoikeudet direktiivin vaatimalla tavalla. Liian usein on logistiikka-alallamme nähty, että maailman muutoksiin ei varauduta ajoissa.

TEN-T liikenneverkon satamat ovat tiedossa ja niihin kohdistuu jatkossa myös velvoitteita. Komissio julkaisi toukokuussa laajan merisatamien kehittämiseen tähtäävän toimenpideohjelman. Ohjelmaan sisältyy tiedonanto, jossa on ehdotus asetukseksi. Toteutuessaan asetuksella luodaan puitteet pääsystä satamapalveluihin ja satamien rahoituksen läpinäkyvyydelle.

Euroopan komissio joutuu palaamaan satamapalvelumarkkinoihin, koska toivottua kehitystä ei ole Euroopan laajuisesti tapahtunut alan lupauksista huolimatta. Saamieni tietojeni mukaan Suomessa on vähitellen tapahtunut muutosta oikeaan suuntaan - joissakin satamissa hyvinkin ripeästi. Vaikka Euroopan parlamentti hylkäsi kaksi komission aikaisempaa samansuuntaista ehdotusta, jo pelkkä käsittelyprosessi ja asioiden ottaminen pöydälle on aiheuttanut hyvää, jos kohta vasta pientä edistystä.

Asiantuntijoidemme arvion mukaan komission ehdotus on Suomelle ongelmaton. Sillä on varmasti meilläkin jäntevöittävää vaikutusta kehitykseen, joka näyttäisi olevan tapahtumassa muutenkin. Valmistelemme parhaillaan Suomen kantaa ja valmistelussa tietysti kuullaan myös satama-alaa, mutta myös muitakin sidosryhmiä.

Hyvät kuulijat! Rikkidirektiivistä minulla ei ole mitään sellaista raportoitavaa, joka ei olisi jo yleisesti tiedossa. Direktiivi tulee voimaan ja hallitus on linjannut toimet, joilla se pyrkii kompensoimaan uusista ympäristövaatimuksista syntyvää teollisuuden rasitusta, ja niiden toimien täytäntöönpano on käynnissä. Ainoa viestini satamille ja logistiikka-alalle laajemminkin on, että nopeat syövät hitaat. Innovaatioita, osaamista ja oikeita arvauksia tarvitaan. Satamien on syytä ottaa asia vakavasti ja valmistauduttava erilaisiin tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Varmasti on syytä tarkistaa strategiat yhdessä yhteistyökumppanien ja asiakkaidenkin kanssa.

Hyvät naiset ja herrat!

Satamahistoria on nykykatsannossa käytännössä yhtä pitkä kuin koko kansakunnan historia. Siitä 90 vuotta on satamien järjestäytynyttä yhteistä historiaa. Haasteet ja epävarmuus ovat aina kuuluneet merenkulkuun ja myös satamatoimintaan, mutta aina on selvitty. Väitän että tänä päivänä kaikesta huolimatta voimme ennakoida tulevaa vuosi vuodelta paremmin. Ehkä alan kilpailu kiristyy, mutta fiksut varmasti menestyvät. Esitän valtiovallan puolesta mitä parhaimmat onnittelut 90-vuotiaalle Suomen Satamaliitolle ja toivotan sille menestystä sen tärkeässä yhteiskunnallisessa työssä jatkossakin.