Kansliapäällikkö Pursiainen: Taksit kunnolla kuluttajabisnekseen

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 17.10.2016 12.13
Uutinen
Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)
Kansliapäällikkö Harri Pursiainen (Kuva: LVM)

- Liikennekaarella luodaan liikennemarkkinoita. Taksitoiminta on puhuttanut eniten, vaikka liikenteen kokonaisuudessa se on marginaali-ilmiö, kirjoittaa kansliapäällikkö Harri Pursiainen Kauppalehden kolumnissa 17. lokakuuta.

Kilpailluilla markkinoilla tuotteen laatu ja hinta riippuvat yleensä toisistaan. Monopolin vallitessa asiakas taas ei juuri voi vaikuttaa tuotteen laatuun eikä hintaan.

Sen sentään asiakas saa usein päättää, ostaako tuotteen vai ei.

Telemarkkinat ovat hyvä esimerkki kilpailun vaikutuksista. Vielä 1980-luvulla asiakas ei saanut valita operaattoriaan. Puhelintakaan ei voinut omistaa, mutta sen sai valita muutamasta mallista. Paikallispuheluhinnan määräsi paikallisoperaattori ja kaukopuheluhinnan valtioneuvosto.

Sitä aikaa ei kukaan ikävöi nyt, 30 vuotta myöhemmin, kun hyvien palveluiden kirjo on valtava ja hinnat halvat.

Liikennekaarella luodaan liikennemarkkinoita. Taksitoiminta on puhuttanut eniten, vaikka liikenteen kokonaisuudessa se on marginaali-ilmiö.

Keskustelusta saa myös väärän kuvan, että taksitoiminta olisi tavallista kuluttajabisnestä. Suomalainen kotitalous käyttää nimittäin taksiin omia varojaan vain 66 euroa vuodessa. Taksin suurasiakkaat ovat Kela ja kunnat, ja monen suomalaisen taksimatkat maksaa työnantaja.

Nyt asiakas ei voi juuri vaikuttaa saamansa taksipalvelun laatuun. Hinta taas on tasan se, minkä valtioneuvosto maksimihinnaksi määrää.

Tilanne muistuttaa teletoimintaa ennen markkinoiden avaamista.

Liikennekaaren tultua voimaan henkilöitäkin saa kuljettaa määräsääntelystä vapailla luvilla monenlaista laatua ja hintaa tarjoten.

Liikennepalveluiden sisälle piirretyt reviirirajoja hävitetään ja sääntelyä riisutaan Suomilisistä.

Suomi sysää liikennemarkkinat käyntiin. Näemme uutta yrittäjyyttä, palvelutarjontaa ja innovaatioita, onnistumisia ja epäonnistumisia.

Kilpailu lisää yleensä kysyntää ja niin käy liikenteessäkin. Ympäristö ja tehokas maankäyttö ovat liikennekaaresta hyötyjien joukossa.

Ilmastopolitiikka suorastaan vaatii perusteellista liikenneremonttia.

Uudistuksen keskiössä on kuitenkin kuluttaja, joka haluaisi käyttää henkilöliikenteen palveluita nykyistä enemmän.

Taksikyyti voisi olla kuluttajabisnestä eikä tavalliselle ihmiselle harvinainen ylellisyystuote.

Kotitalouden 66 eurossa olisi paljon kasvun varaa, jos taksi olisi arjessakin aito vaihtoehto omalle autolle.

Julkiselle sektorille taksien suurimpina maksajina kilpailu taas tuo suuret kustannussäästöt.

Liikennekaaresta vanhanaikainen liikenteen toimiala saa aivan uutta virtaa. Se on suurin liikennepoliittinen uudistus vähintäänkin miesmuistiin.