Takaisin

Kiuru Viestintäfoorumissa: Suomen tuleva kasvu digitaalisissa palveluissa

Kiuru Viestintäfoorumissa: Suomen tuleva kasvu digitaalisissa palveluissa

Tiedote 15.02.2012 15.50 fi sv en

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun mukaan Suomesta tulisi ICT-alan toimijoiden yhteistyönä rakentaa uusi pilviteollisuuden keskittymä.

- Suomen talouden tuleva kasvu löytyy digitaalisten palveluiden huomattavasti nykyistä laajamittaisemmasta tuotannosta ja käytöstä. Näkemys kiteytyy sanoihin Kasvu, Innovaatiot, Digipalvelut ja Evoluutio (KIDE), Kiuru sanoi 15. helmikuuta Helsingissä järjestetyssä Viestintäfoorumissa.

- Suomen kansantalous teki 90-luvun laman jälkeen valtavan tuottavuushypyn perinteisen ICT-teollisuuden nousun avulla. Nyt on hypättävä seuraavalle tasolle, eli olemassa olevan ICT-infrastruktuurin päälle rakennetaan digitaalisten palvelujen kerros, Kiuru totesi.

Kiuru näkee Suomen internet-talouden otollisimmat mahdollisuudet juuri pilvipalvelujen kehittämisessä.

Pilvipalveluissa ohjelmistot ja tiedostot ovat verkossa eivätkä yksittäisellä koneella. Palvelujen käyttäjille tämä tuo säästöä, koska raskaita investointi- ja ylläpitokustannuksia ei synny. Palvelujen kehittäjällä puolestaan on mahdollisuus päästä välittömästi maailmanlaajuisille markkinoille.

- Tässä asiassa Suomella on edessään haasteita, johon voidaan vastata ainoastaan julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaisella ja aikaisempaa huomattavasti syvemmällä yhteistyöllä, Kiuru huomautti.

Digitaalisten palveluiden tuotannon ja käyttämisen huomattava lisääminen edellyttää panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Myös koulutusta on suunnattava uudelleen, riskirahoitusmahdollisuuksia lisättävä ja liiketoimintaosaamista parannettava. ICT-infrastruktuuria on kehitettävä jatkuvasti.

Kiurun mukaan liikkeelle on lähdettävä yhteisellä näkemyksellä ja välittömästi. KIDE-verkostossa tehtävät konkreettiset toimenpiteet voivat olla pieniä tai suuria, mutta niitä on oltava riittävästi.

- Ensimmäisiä toimenpiteitä ovat virtuaalisen tutkimuskeskuksen perustaminen, julkisen datan avaaminen myös käytännössä sekä pilvipalvelujen testauslaboratorion luominen, Kiuru sanoi.

Kiuru otti Viestintäfoorumissa esille myös valmisteilla olevan sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman, jossa linjataan antenniverkossa toimivan television tulevaisuus.

- Itselleni tärkeä lähtökohta on se, että pääkanavien lähetyksiä on pystyttävä katsomaan nykyisillä vastaanottimilla riittävän pitkään, esimerkiksi vuoteen 2026 saakka, Kiuru korosti.

Viestintäpoliittisessa ohjelmassa otetaan kantaa myös nykyiseen television ohjelmistolupajärjestelmään. Kiuru kehottaakin selvittämään, ovatko ohjelmistoluvat enää sananvapauden kannalta perusteltuja.

Lisätietoja
erityisavustaja Kalervo Haverinen, puh. 050 331 6914