Takaisin

Kyllönen joukkoliikenneuudistuksesta: Merkittävä muutos aiheuttaa aina vastarintaa

Kyllönen joukkoliikenneuudistuksesta: Merkittävä muutos aiheuttaa aina vastarintaa

Tiedote 07.03.2013 14.52 fi sv

Linja-autoliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ovat esittäneet huolensa Suomen joukkoliikennejärjestelmän uudistuksesta ja tuoneet julkisuudessa esiin virheellisiä asioita uudistukseen liittyen.

Meneillään oleva joukkoliikenneuudistus pohjautuu EU:n palvelusopimusasetukseen (PSA) ja sen hengessä säädettyyn joukkoliikennelakiin, joissa edellytetään markkinoiden vapauttamista ja markkinaehtoisen liikenteen lisäämistä. Joukkoliikennelaki uudistettiin asetuksen mukaiseksi jo joulukuussa 2009. Siirtymäsäännökset on määritelty laissa. Suomessa ei olla siirtymässä uuteen järjestelmään nopeutetulla aikataululla. Ensimmäiset siirtymäajan sopimukset umpeutuvat 30.6.2014.

- Joukkoliikenteessä on meneillään merkittävin muutos vuosikymmeniin, joten vastarinnan esiintyminen on sinänsä ymmärrettävää. Joukkoliikenteen käyttäjän ja veronmaksajan kannalta uudistus on kuitenkin positiivinen: se parantaa joukkoliikenteen palveluja ja toimivuutta ja tekee rahoituksesta läpinäkyvää, korostaa liikenneministeri Merja Kyllönen.

Liikenne voidaan järjestää joko markkinaehtoisesti ilman julkista tukea tai kilpailuttamalla. Toimivaltaiset viranomaiset päättävät miten joukkoliikenne on niiden alueella tarkoituksenmukaisinta järjestää.

Markkinoiden avaaminen ja markkinaehtoisen liikenteen lisääminen ei vaikuta liikenteen rahoituksen määrään tai järjestämistapaan. Julkiset menot eivät lisäänny, koska markkinaehtoiseen liikenteeseen ei voida antaa julkista tukea.

Julkiseen liikenteeseen käytetään vuosittain yli 520 miljoonaa euroa valtion ja kuntien julkista tukea. EU:n palvelusopimusasetuksen mukaan tukea ei voi käyttää markkinaehtoiseen liikenteeseen. Jos julkista tukea edelleenkin halutaan joukkoliikenteeseen käyttää, liikenteen palvelut on hankittava kilpailuttamalla hankintasäädösten (PSA, joukkoliikennelaki, hankintalaki) mukaisesti.

Markkinaehtoinen liikenne toimii jatkossakin liikenteenharjoittajien kokonaisvastuulla, tähän ei ole tulossa muutosta. Liikenteenharjoittajat hinnoittelevat palvelut ja liikennöivät reittiliikennelupien mukaisilla aikatauluilla ja reiteillä. Jos liikenne saa julkista tukea, liikenne on järjestettävä kilpailuttamalla hankintasäädösten mukaisesti.

Liikennevirastossa valmistellaan yhtenäistä lippu- ja maksujärjestelmää, ns. Pilettiä. Hanke parantaa asiakkaiden palvelutasoa ja helpottaa joukkoliikenteen käyttöä. Sen yhteydessä määritellään mm. yhtenäiset periaatteet vyöhykelipuille, tuetuille lipputuotteille sekä raportoinnin läpinäkyvyydelle. Piletti-järjestelmän kokonaiskustannus on noin 8 miljoonaa euroa sisältäen järjestelmän perustamis-, hallinnointi- ja käyttökulut. Nykyisten järjestelmien kustannukset on sisällytetty matkustajien maksamiin lipun hintoihin, joten niiden kustannukset eivät ole olleet läpinäkyviä.


Lisätietoa joukkoliikenneuudistuksesta Liikenneviraston sivuilla osoitteessa www.liikennevirasto.fi/joukkoliikenne.

Lisätietoja:
erityisavustaja Sarianne Hartonen, p. 0295 34 2325
yksikön päällikkö Tero Jokilehto, p. 0295 34 2568